Hiihtokeskus, Kaivopuisto, kauppakeskus – mitä seuraavaksi?

5.3.2018 - 11:21 | Jari-Pekka Rättyä Blogi Suomi

Levin jääraveista on tultu nyt Kaivopuiston kautta kauppakeskus Ideaparkiin, missä ravataan Lumiravit 10.-11.3.

Taas avataan uusia kaviouria, kun ravit viedään ensimmäistä kertaa kauppakeskukseen. Lumiravien areenana toimii tänä viikonloppuna Lempäälän Ideapark.

Ravien katselun siirryttyä parin viime vuosikymmenen aikana radoilta etäpelipisteiden kautta nettiin laji on havahtunut uusasiakashankinnan merkitykseen. Eikä vain ajatuksen tasolla, vaan käytännön toimenpitein.

Levin jääravit oli ajatuksena upea, muttei lähtenyt lentoon ihan sillä tavalla kuin olisi toivonut. Sunnuntai vaihtopäivänä – jolloin useimmat vanhat lomalaiset lähtevät ja uudet tulevat – ei ollut optimaalinen viikonpäivä hiihtoturistien houkuttelemiseksi raveihin, ja kun jääravien areena siirtyi lisäksi Immeljärveltä hiihtokeskuksen välittömästä läheisyydestä bussimatkan päähän Levijärvelle, toivottua yleisöryntäystä ei syntynyt. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Kun jääravit toton kera vaativat talkoo- ja muun työn myös taloudellisia ponnistuksia, ne hiipuivat pikku hiljaa pois. Konseptia yritettiin viedä seuraavaksi Tahkolle, missä jääraveille olisi löytynyt parempi paikka laskettelurinteiden alta Tahkonlahdelta. Liekö hyvissä ajoin tiedetty veden nouseminen jäälle ollut ainoa syy vai ei, tosi toimiin ei koskaan päästy.

Imagollisesti kultasuoneen iskettiin Helsingin Kaivarissa, missä nautittiin Cityravien ja kevätauringon lisäksi myös ennen näkemättömästä koko hevosalan yhteistyöstä. Ideaparkissa jatketaan voittopuolisesti ravihevos- ja ponivoimin, mutta kaikista ennakkomerkeistä päätellen yhtä menestyksellisesti.

 

Mitä seuraavaksi? Kyntämätöntä sarkaa riittää vielä.

Itse en voi olla haikailematta neljä vuotta sitten käynnisteltyjä Stadin jääraveja Hietaniemen rannassa. Niiden suunnittelu lähti vauhdilla Uudenmaan hevosväen ja Vermon voimin liikkeelle, mutta hyytyi ilman Hippoksen vetovastuuta työmäärän valjettua.

Lähietäisyydeltä projektia seuranneena sain kuvan, että tapahtuman peruuttamisen viralliseksi syyksi ilmoitettu lämmin kevät ja epävarmuus jäätilanteesta oli järjestäjille lopulta vain helpotus ja kunniallinen ulospääsy mahdottomaksi osoittautuneesta tehtävästä.

Nyt kun hevosväki on Kaivarin verran kokeneempaa onnistuneesta suurtapahtuman järjestämisestä ja yhteistyöstä Helsingin kaupungin kanssa ja oppii edelleen lisää Ideaparkista, ei Stadin jääravit Hippos-vetoisesti toteutettuna tuntuisi enää yhtä utopistiselta. Eikä itse asiassa yhtään utopistiselta.

Varsinkaan kun talvi on kylmempi ja jää Helsingin edustalla lujempaa kuin vuosiin.

Kuinka moni on käynyt raviessa käsi ylös, kysyttiin Kaivarissa viime toukokuussa. Ilahduttavan harva käsi nousi. Kuva: Anu Leppänen.
Jaa artikkeli:

Blogi Suomi

Yksi kommentti aiheesta “Hiihtokeskus, Kaivopuisto, kauppakeskus – mitä seuraavaksi?

  1. Hietsun jääraviprojekti alkoi kesällä 2013 useiden uusimaalaisten hevosseurojen ja Vermon yhteistyönä, minä sain vetovastuun projektista. Syksyn 2013 aikana varmistui, että Helsingin kaupunki on vahvasti mukana hankkeessa, ja paikkana on Hietalahden uimarannan edusta. Järjestämiseen tarvittavat seurat ja niiden talkoolaiset sitoutuivat hankkeeseen, myös lähtömyynti ja sitä kautta palkintojen rahoittaminen onnistui nopeasti. Jääravit oli suunniteltu ilmaistapahtumaksi jossa pelataan totoa, rahoitus tulisi lähtömyynnin, oheismyynnin ja tototuottojen kautta. Realistinen budjetti näytti pientä tuottoa tapahtumalle. Koko tekeminen ja kustannukset olivat kaikkien tiedossa, sitoutuneita tekijöitä oli aivan riittävästi eikä työmääräkään olisi raviurheilulle tulevaan hyötyyn nähden kohtuuton. Viime vaiheessa oli auki ainoastaan liikennejärjestelyt yleisöalueelle.
    Talven alku ei ollut suotuisa, mutta tammikuun puolenvälin tienoilla tuli korkeapaine ja alkoi pakkasjakso. Rata merkittiin ja mitattiin jäälle ja kaupungin liikuntavirasto piti sitä auki jäätymisen varmistamiseksi, 30.1. 2014 jäätä oli 25 cm kun vaatimus raveille oli 50 cm.
    Hippostalossa järjestettiin maanantaiaamuna 3.2. kokous, jossa oli tarkoitus tehdä lopullinen järjestämispäätös kun kaikki olivat kunnossa. Olin sopinut, että liikuntaviraston ulkoliikuntapaikkojen päällikkö antaa ennen kokousta minulle viimeisimmät tiedot jäätymisestä, pysäköidessäni Hippos-talon pysäköintihalliin hän soitti. Jää ei ollut enää vahvistunut vaikka oli reilusti pakkasta, jään alla ei ole enää vettä. Päällikkö oli ollut yhteydessä ilmatieteen laitokseen ja merentutkimuslaitokseen ja molemmat olivat antaneet samanlaisen viestin, korkeapaine ajaa Suomenlahden ja Itämeren vesiä Tanskan salmien kautta Pohjanmereen ja veden palaaminen kestää vähintäin kaksi kuukautta.
    Tässä kohtaa ei ollut muuta mahdollisuutta kuin perua ravit, jää ei tule vahvistumaan koska jään alla ei ole eikä sinne tule vettä.
    Perumisen syynä oli siis luotettavilta tahoilta saatu tieto, ei omat arvaukset, laiskuus tai työn pelkääminen. Myöskään Hippoksen johdolla ei olisi ollut sananvaltaa vesien virtaamiseen.
    Myös nyt on ollut helmikuussa alkanut vastaavanlainen korkeapaine, televisiossakin on sääennusteen yhteydessä annettu varoituksia veden laskusta Suomenlahden rannikolla, joten Helsingin sääolosuhteet ovat tainneet muuttua jääraveille hankaliksi.
    Muistan hyvin, että olit HU:n toimittajana läsnä useammissa kokouksissa juttua tekemässä. Sen perusteella tiesit tarkasti, kuka oli hankkeen vastuuhenkilö jolta voisi tarkistaa faktat.

    Ymmärrän tietysti, etteivät tosiasiat myy yhtä hyvin kuin kirjoitukset saamattomuudesta, laiskuudesta ja pienestä tai suuremmasta vilpistä.

Jätä kommentti