Jäitä hattuun

19.11.2016 - 10:05 | Riku Niittynen Blogi Suomi

Kaviourilla on nyt pimeää ja kuraista. Kuvan valjakot eivät liity Turun perjantai-illan tapaukseen. Kuva: Ville Toivonen

Tällä hetkellä kaviourilla meno on sellaista, että kohta rytisee!

Turun viimeisessä lähdössä perjantai-iltana oli todella levotonta. Jo alkuvaiheessa moni kuski arvioi hevosensa voimia väärin, ja seurauksena oli pahoja väsymisiä. Yksi lähdön hyvävoimaisista, Lisbeth Erkki-Pekka Mäkisen ohjastamana, ajautui kiipeliin tällaisen seurauksena. Mäkinen ajoi loppumatkasta tiukasti väleihin päästäkseen vielä mukaan matsiin.

Liian tiukasti tuomariston mukaan, ja loppukaarteessa tapahtuneen murtautumisen takia valjakko tuli hylätyksi. Loppusuoralla Harri Koivunen näytti sitten ottavan oikeutta omiin käsiin, ja yritti väkisin painaa Mäkistä sisäänpäin, vaikka ”vahinko oli jo tapahtunut”. Sillä seurauksella, että Koivusen hevonen osuikin Mäkisen valjakkoon.

Kun lisätään että tällä hetkellä radoilla monestakin syystä näkyvyys on heikko, ymmärretään että näin pienillä marginaaleilla ei voi jatkaa. Ei ilman että kohta rytisee – pahasti.

Näkyvyydestä, apropå! Solvallassa perjantaina hylättiin montélähdössä ensimmäisenä maalissa ollut ratsukko Västerbo Pumpkin ja Isabelle Orsimo. Hylkäys oli aivan oikea, ratsukko ohitti sisäkentän kautta. Mutta kun myrtynyttä ratsastajaa haastateltiin lähdön jälkeen tallialuella, kävi sääliksi. Orsimo selitti itkuisella äänellä, ettei hän nähnyt mitään, ja kuraisissa oloissa väite oli todennäköisesti faktaa. Edellä ajanut ratsukko ajoi väljästi puolta rataa, ja ainakin Orsimon ajolasit olivat kuvassa aivan umpeen muurautuneet märästä radasta irronneesta materiaalista.

Olosuhteet ovat mitä ovat, niille ei voi kilpailun kestäessä mitään. Mutta liikenteessä pitää ottaa toiset ja keli huomioon. Nyt jäitä hattuun!

Turun perjantai-illan viimeisen lähdön voi katsoa TÄSTÄ.

Jaa artikkeli:

Blogi Suomi

7 kommenttia aiheesta “Jäitä hattuun

  1. Tässä asiassa pitäisi myös tuomariston ottaa kantaa asiaan. Nytkin Koivunen säästyi rangaistuksetta, vaikka suoritti selvän koston. Jos tuomaristo jättää tuomioita antamatta, koska on ”oman kylän poika” tai ”oman radan mannekiini” kuten tässä tapauksessa selvästi on tehty, se lisää vain näitä cowboy temppuja radalla. EP Mäkisen murtautuminen aiheutti hylyn, jota ei aina tehdä. Nyt kun tehtiin jätettiin sitten selvä vasta-auraus tuomitsematta.

    Jos halutaan , että sääntöjä noudatetaan, siihen vaaditaan myös se, että tuomaristo on hereillä eikä suosi omia suosikkejaan. Muuten helvetti on irti.

  2. Edesvastuuton ajaminen on aihe,josta ei edelleenkään ole liiaksi puhuttu.On erikoista ettei tuomaristo/koulutuspäivänsä ole keksineet ehdotusta sääntöihin,joilla erityisesti nämä muutamat jatkuvasti sitä tekevät saadaan kuriin muiden satunnaisten tapausten ohella.
    Olen jo erittäin kauan katsonut lähtölistoja sillä silmällä ketkä näistä ”pahoista tapauksista” ajavat tietyissä minulle erityisen kiinnostavissa lähdöissä.Ja kirjaimellisesti pelottaa jo etukäteen.
    Eräs merkittävä asia tässä turvallisuuden ohella on syytä nostaa esiin.Nimittäin korvausvelvollisuus toisen omaisen tahallisesta/tuottamuksellisesta vahingoittamisesta.Sivilikanteen nostaminen käräjäoikeuteen ei takaa oikeudenmukaista lopputulosta,koska kuten tiedetään meiltä ei löydy alaa tuntevia tuomareita.Siis ymmärrystä mistä puhutaan ei sieltä löydy.
    Kyllä ratkaisu asiaan tulee löytää alan sisältä.Yleensä väitetään ettei rangaistusten kovuudella ole merkitystä.Olen täysin eri mieltä.
    Ratkaisulla on kiire,kuten Riki Niittynen toteaa…”Ennenkuin rytisee”!

  3. Kohta tulee kolme vuotta, kun meidän hevosen kohdalla rytisi ja lujaa. Onneksi kuskeille ei silloin mustelmia ja revähtymiä pahemmin onneksi sattunut. Vahinkoja sattuu ja niistä opitaan, mutta EN Perkele ymmärrä sitä, että tahalleen pitää tehdä tommoista on se sitten oma tai asiakkaan hevonen millä ajetaan kilpaa. Voin kertoa et maailman hirvein fiilis on se, et katot sitä fintoton lähetystä ja odotat vaan ettei oman hevosen kuskille ja muiden hevosten kuskeille sattunut pahasti! Sillä hevosia saa aina uusia, mutta ihmishenkiä ei. Joku tolkku siihen kilpaa ajamiseen.

  4. Tuomariston linja on täysin käsittämätön.
    Killerin L2 Saarela näytti taas mallia röyhkeästä ja kilpakumppania halveksivasta murtautumisesta.
    Mitä siitä seurasi?
    Saarelalle NELJÄN (4) päivän ajokielto jonka voi suorittaa Joulunpyhien aikaan.
    Nauraahan ne kuskit tuollaiselle!
    Ja mikä rangasitus hylätyn hevosen omistajalle?
    Ei varmasti naurata.
    Munaton ja valikoiva tuomarointi syö raviurheilua!

Jätä kommentti