Lähtöautoharjoitus

18.9.2017 - 9:14 | Miika Lähdeniemi Blogi Suomi

L. Fabritius Memorial jouduttiin ottamaan kerran uusiksi, kun auto ei lähtenyt riittävän rivakasti liikkeelle ja I'm Just A Sund törmäsi puomiin. Kuva: Anu Leppänen

Kaksipäiväiset Pohjoismaiden mestaruus-ravit Metsämäessä tarjosivat muistoja Turun Kuninkuusraveista 2016.

Akaasia ja Markku ”Faari” Hietanen voittivat lauantaina tammalähdön radalla, jossa symppisvaljakon lopullinen läpimurto huipulle alkoi heinäkuun viimeisenä viikonloppuna 2016. Sunnuntaina montén PM:n voitti Baletin Salama, jonka huima ME-juoksu oli myös yksi Turun kunkkareiden kohokohdista.

Sählääminen lähtöauton kanssa oli sen sijaan uusintanäytelmä, joka olisi saanut jäädä näkemättä.

Kuninkuuskilpailun 2016 maililla lähtökiihdytyksessä laukkasivat sekä Jokivarren Kunkku että Välähdys, jonka kohdalla laukka vei todennäköisesti ravikuninkaan tittelin. Tuolloin Jokivarren Kunkun ohjastaja Jorma Kontio pisti tuoreeltaan laukan lähtöauton ailahtelevaisen kiihdyttämisen piikkiin.

”Se on ollut epätasaista. Eilen auto karkasi alta pois ja kiihdytti vähän liiankin lujaa, mutta tänään taas liian hiljaa. Lähtöauto ei meinannut lähteä liikkeelle oikeaan aikaan ja sitten se meni ensi alkuun ihan kävelyvauhtia”, Kontio kommentoi tuolloin Ilta-Sanomille.

Reilu vuosi oli kulunut, eikä tälläkään kertaa Turun ravivuoden pääraveissa lähtöauton kiihdyttäminen ollut ennakoitavaa. Ohjastajien näkökulmasta hankalinta on nimenomaan se, että auton kiihdytystempoa ennen lähtöhetkeä ei pystynyt varmuudella ennakoimaan.

Konkreettisimmin tämän joutui kokemaan Jukka Torvinen kahden ajokkinsa kanssa. Torvisen ajama I’m Just A Sund törmäsi hitaasti edenneeseen lähtöautoon, mistä seurauksena oli lähdönuusinta ja hevoselle eläinlääkärin pikatarkastus. Ruunan suuhun tuli autoon törmäämisestä pieni, joskin verta vuotanut naarmu. Hevonen sai kilpailla ja voitti L. Fabritius Memorialin, kun lopulta matkaan päästiin.

Heti seuraavassa lähdössä auto-ongelmat jatkuivat ja Torvisen ohjastama Callela Lisbeth hermostui auton takana laukalle heti kättelyssä. Callela Lisbethin valmentaja Markku Nieminen luovi oman ajokkinsa Nefertiti Fridon ravilla matkaan, ja tamma johti perille saakka.

Voittajahaastattelussa silmin nähden ärsyyntynyt Nieminen lähetti risuja tuomaristolle ja ravien järjestäjille.

”Täällä on kumminkin vara-auto olemassa, niin eihän tuommoisella romulla saa ajaa. Auto lähtee miten sattuu. Onneksi se törmäys ei käynyt näille varsoille, ei näillä tarvitsisi ajaa sitten”, Nieminen viittasi voittajahaastattelussa I’m Just A Sundin törmäykseen.

Seuraavaa lähtöä eli kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruutta varten kaivettiin esille Porista tuotu vara-auto. On ymmärrettävää, että lähtöautoa piti vielä testata ennen h-hetkeä.

Miksi järjestys meni kuitenkin niin, että ensin kutsuttiin PM-hevoset esittelyyn ja sen jälkeen ryhdyttiin koeajolle?

Järjestäjillä oli tietysti aikataulupaineita, mutta pitäisi olla pelisilmää ja pokkaa venyttää lähdön esittelyä siihen asti, että auto on todettu toimintakuntoiseksi. Nyt PM-lähdön hevoset kutsuttiin esittelyyn, mistä kului useita ylimääräisiä minuutteja lähtöön auton testailun takia.

Olisi reilumpaa kilpailijoita kohtaan ilmoittaa, että lähdön esittely viivästyy. Hevoset pysyvät rauhallisempana odottaessaan lähtöä tallialueella kuin kaviouralla, jossa lisäksi pitää väistellä koeajolla olevaa lähtöautoa.

Aikataulut ovat tiukat ja niissä pysyminen on suotavaa, mutta kilpailijoiden turvallisuus ja toimivat fasiliteetit – tässä tapauksessa toimiva lähtöauto – pitää mennä minuuttiaikataulun edelle. Olipa sitten kyseessä iltaravilähtö tai kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruus.

Kuvassa L. Fabritius Memorialin kiihdytyksessä oli vielä käytössä Turun oma lähtöauto, joka vaihdettiin vara-autoon kylmäveristen PM:ssä. Kuva: Anu Leppänen

Urheilullisesti Pohjoismaiden mestaruus oli suomalaisjuhlaa, mikä oli tietysti etukäteen odotettavissakin. Kakkossijan pelastanut Tekno Jerken sekä kuudenneksi sijoittunut Norheim Faksen olivat nimittäin PM-lähdön ainoat norjalaisedustajat. Ruotsalaiset kylmäveriset loistivat kokonaan poissaolollaan.

Pohjoismaiden mestaruus ja kesäkuussa PowerParkissa ajettu Nordic King kärsivät samasta ongelmasta: norjalaiset ja ruotsalaiset kylmäveriset ovat nykytilanteessa nihkeitä lähtemään Suomeen mittelemään kovia suomenhevosia vastaan. Tästä ei voi ainakaan järjestäjiä syyttää, sillä kosiskeluita kyllä tehtiin riittävästi.

Suomenhevosten dominointi kylmäverihuipulla vaikuttaa takuulla siihen, että norjalaiset ja ruotsalaiset kylmäveriset keskittyvät mieluummin kilpailemaan kotimaissaan. Ruotsalaisten kannalta PM oli toki siitä hankalaan aikaan, että heti ensi lauantaina Färjestadissa juostaan Unionskampen samansuuruisella 300 000 kruunun ykköspalkinnolla.

On helppoa röyhistellä hurjien suomenhevosten puolesta, mutta huippu-urheilun ja pohjoismaisen yhteistyön – tai nokittelun – nimissä olisi ollut kiva nähdä PM:ssä ja Nordic Kingissä enemmänkin norjalaisia ja edes yksi ruotsalainen.

Tämän ja viime vuoden aikana Välähdys, Polara, Costello, Jokivarren Kunkku, Suivikas ja Vitter etunenässä ovat nostaneet suomenhevosen jälleen kylmäverilähtöjen kärkipaikoille. Siitä on syytä olla ylpeä, vaikka ruotsalaiset jäävätkin sen myötä kotiinsa.

Jaa artikkeli:

Blogi Suomi

Jätä kommentti