Vierasblogi: Kadonneen totovaihdon metsästys

11.4.2019 - 18:03 | Ravinetti Blogi

Totopelijärjestelmään tuli ongelmia Jokimaan ravien loppupuolella. Kuvituskuva.

Vierasblogissa kirjoittaja Markku "Lippa" Lindström peräänkuuluttaa raakaa työtä pelivaihtojen eteen. Kuva: Anu Leppänen

Totovaihdot huitelevat huolestuttavalla tasolla. Tiistaina 9.4. Teivon kokonaisvaihto oli noin 203 000 euroa, kun reilu kymmenen vuotta sitten pelkkä Teivon nelkkuvaihto oli tiistaisin isompi.

Osa tästä menee täysin ajan hengen piikkiin. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja rahoista on kovempaa kuin koskaan. Vaihtojen eteen pitäisi kuitenkin tehdä raakaa työtä, sillä nykyiseen raviurheilun höveliin rahanjakoon ei pidä tuudittautua. Avaan tässä blogissa muutamia näkökulmia aiheeseen.

Tällä hetkellä pelinjärjestäjä tuntuu tyytyvän siihen, että raveja pystyy pelaamaan internetissä. Ravipelien asiamiesverkosto on harventunut ja kioskeilla pelimyynnin asiantuntemus sekä markkinointihalu ovat vajavaisia. Väitänkin, että ravipelit eivät ole saatavilla siellä, missä niistä on suhteessa eniten kiinnostuneita. Puhun nyt pikkupaikkakuntien varttuneemmasta väestä, jotka eivät ole tottuneet hoitamaan kaikkia asioitaan verkossa. Tältä potentiaaliselta asiakasryhmältä jää monta lappua tekemättä ja samalla raviurheilu jää huoltoaseman baarin keskustelunaiheista pois.

Uusasiakashankinta on yksi tulokulma. Jos saat minibussillisen uutta väkeä raveihin, yhdenkin henkilön kipinä uuteen harrastukseen tuo lajille ja radoille lisää rahaa. Markkinointia pitäisi tehostaa etenkin firmoille. Aikana, jolloin perinteiset saunaillat on jo nähty, työporukat menevät vaikkapa hohtokeilaamaan, pakohuoneeseen tai skumppa-tastingiin. Miksei yhtä hyvin raveihin, jossa ruokailu hoituu samalla? Samalla kunnon opastukset peleihin ja illan pääosan esittäjään, ravihevoseen. Jotkut urheiluseurat ovat hoitaneet tulopuoltaan kuntoon yritysmyynnillä – mikseivät siis raviradat ja ravipelit?

Pelimuodoissa on soudettu ja huovattu. Kaikkein tärkein pelivaihtojen kerääjä on T-peli. Onko arkisena pelinä T4 tai T5, sillä ei ole näyttänyt olevan kummoista vaikutusta vaihtoihin. Mutta viikon pääpeleihin pitäisi kiinnittää lisää huomiota. Ensinnäkin T75 ja varsinkin T64 ovat näillä pelivaihdoilla onnettomia pelejä. Kaikkiin voittoluokkiin ei jää millään jaettavaa ja tavallisten kierrosten palautusprosentit ovat keskimäärin säälittäviä. Raha ei kierrä, mikä puolestaan rokottaa seuraavien kierrosten vaihtoja.

Suuria bonuskierroksia järjestetään tätä nykyä neljänä lauantaina vuodessa. Näiden pelimuoto on hyväkin olla T75, mutta muuten olisin itse valmis käytäntöön, jossa normilauantaina pelataan T65 ja bonusrahat pitäisi aina laittaa heti kiertoon seuraavalle kierrokselle. Spesiaalikierrosten bonarit pitäisi repiä jostain muualta. Normikierroksiin pitäisi saada sen verran imua, että suurpelurit ja -kimpat osallistuisivat peliin useammin kuin neljä kertaa vuodessa.

Tästä päästäänkin sitten peliehtoihin. T-pelien palautusprosentit ovat aivan liian matalat ja niitä pitäisi korottaa heti. Tavallisella kierroksella järkipelaajan on hyvin vaikea saada peliteknistä etua, kun pelinjärjestäjän siivu on järjettömän iso. Tästä seuraa taas, ettei itse lajikaan ole yhtä kiinnostava.

Jos tämän tiivistetyn ja sen myötä hieman sekavankin kokonaisuuden haluaa jotenkin summata, niin peräänkuulutan seuraavaa: sitoutetaan kaikki potentiaaliset asiakkaat uudestaan lajiin ja peleihin, tehostetaan ratojen puolelta uusasiakashankintaa ja terävöitetään viikon päätuotteiden kuvaa nopeuttamalla rahankiertoa ja suurentamalla asiakkaille palautuvan rahan määrää. Näin saadaan lajin ja pelin ympärille lisää pöhinää – täydellisessä maailmassa tämä sitten kertautuisi positiivisena kierteenä hevospelien ympärillä.

Kirjoittaja Markku ”Lippa” Lindström on viestintäalan yrittäjä. Hän kirjoittaa pääasiassa urheilusta ja peleistä. Raveihin hänellä on ns. elinkautinen.

Jaa artikkeli:

Blogi

7 kommenttia aiheesta “Vierasblogi: Kadonneen totovaihdon metsästys

  1. Olen,nyt läehes 60 vuotias pelaaja.Olen nähnyt raveja, -70 luvulla,oli tasoistusajoja.Mieleeni jäi tamma nimeltä,Glimmer(Väinö Ketola) oli hieno hevonen,voitti -60 metriä takaa.Olen,itse lopettanut pelaamisen.Kun;kaikki ryhmälähdöt ovat arvottavissa.Mistäpä johtuutuu,että tetyllä ohjajastalla on suhteet kotirataan,niin ,hyvät lähtörarat/tai,pitää olla voiton mahdollisuus.Haluaisin,ehkä muidenin silmissä,että jotakin on tehtävä.Olettaisin,(16 hevosen lähdöissä),mikä on mielenkiintoinen.Mielekkäämpää,on pelaajaa kohtaan,että lähtöpaikat olisi vähiten rahaa ykkönen…….näin,saistte,ehkä uusi ihmisiä mukaan.ari Kari,olet tehnyt,paljon hyvää ,Suomen raviurheillulle.Kiitos.

  2. Kymmenen vuotta sitten ulkomaisten (Ruotsin) pelien osuus totovaihdoista oli n. 1-2%, ja nyt se varsinkin T/V-peleissä huitelee 40 prosenttia ja lisääntyy edellleen koko ajan kovalla vaudilla.

    Ei ravipeli- tai hevospelivaihdot ole mihinkään laskeneet Suomessa, ne ovat pysyneet aika lailla samalla tasolla, vain ulkomaisten pelien osuus on noussut huomattavasti.
    ” Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja rahoista on kovempaa kuin koskaan.” Niin tämä on totta. Rapelien ollessa kyseessä, tähän pitäisi kuitenkin sanoa, että kilpailu mielenkiintoisista pelikohteista (raveista) on lisääntynyt dramaattisesti.

    Ei petsarit tyhmiä ole, vaikka tästä voi olla toistakin mieltä, mutta kyllä he pelaavat mielummin sellaisia kohteita, josta voi voittaa 3- 10 miljoonaa euroa kuin 50000-100000 euroa.

  3. Asiasta on jauhettu jo niin kauan, yli 10v, etten enään oikein jaksaisi, mutta toistetaan nyt vielä kerran.

    PELIMUOTOJA VAIKEUTTAMALLA EI PELAAMINEN LISÄÄNNY!!!

    Ja nämä typerät pelkän korkeimman voittoluokan mahdollisuus ja jackpot keräilyt eivät kuulu urheiluvedonlyöntiin.

    Jokaisella kierroksella koko jakosumma jaetaan ilman mitään venkulointeja.

    Lauantaille T65 peli ja keskiviikolle T5.
    Mikäli kuusviitosessa ei 6 oikein tuloksia löydy, niin koko jakosumma 5 oikein veikanneille.
    Jos sattuisi niin vaikea rivi, ettei viitosiakaan löydy, niin sitten potti 4 oikein veikanneille.
    Tai, jos tulee niin helppo rivi, ettei viitosten osuutta ole järkevää jakaa, niin koko potti kuutosille.
    T5 peli samoilla säännöillä. Jos 5 oikein ei löydy, niin sitten potin saa neloset ja sillä selvä.

    Nyt tilanne valitettavasti taitaa olla jo sellainen, että peli on menetetty.
    Suuri osa entisistä pelaajista on kaikonnut eikä uusia ole saatu tilalle.
    Ja kerran menetetty asiakas on vaikea saada takaisin.
    Vanhan totuuden mukaan menetetyn asiakkaan takaisinsaanti on yli 10 kertaa vaikeampaa kuin uuden hankkiminen.

    Omalta kohdaltani voin sanoa, että pelaamiseni väheni typerien sääntöjen takia jo 65 pelin aikaan ja loppui lähes kokonaan sen jälkeen kun tuli 75.

    Viikon pääpelikohteet ovat toto-pelaamisen vetureita.
    Niissä onnistuminen, vaikka pienikin, lisää toto-pelien vaihtoa myös muissa pelimuodoissa ja myös muina päivinä.

    Ja toton kasvun myötä myös kiinnostus raviurheilua kohtaan kasvaisi ja toisi myös lisää harrastajia lajiin.
    Nekin kun on onnistuttu karkottamaan harrastetun ravipolitiikan ja kehnon palkitotason takia.

    Mutta kuten alussa jo kirjoitin.
    Tästä on jauhettu jo niin kauan, eikä totuus vain ole uponnut Fintoton kuin Veikkauksenkaan ravipeleistä vastaavien johtajien (kollojen) päähän, että en jaksa uskoa parempaan.

    Toivottavasti tällä kertaa olen väärässä!

  4. Edelleen on pakko toistaa, TOTOVAIHDOT SUOMESSA EIVÄT OLE MIHINKÄÄN LASKENEET!
    Peli on saman suuruista kuin enenkin, vain pelikohteet ovat vaihtuneet isompien pottien ulkomaisiin mielnkiintoisempiin kohteisiin.

    Pelit ovat vaikeita myös noissa ulkomaisissa kohteissa mutta näitä pelikohteita suojaa isot vaihdot, kun alavoitoillakin saa edes jotain.
    V75 tai V86 tai vaikka Ranskana samassa lähdössä viisi oikeassa järjestyksessä, ovat vaihdoiltaan kaikkein suurimmat ravipelit.

  5. Kun meillä täällä rakkaassa kotomaassamme saataisiin vaihdot vaikkapa puoleen siitä mitä ovat Ruotsissa, niin pelaamista vaikeuttamista voisi sitten kokeilla.

    Katsomot ammottavat tyhjyyttään, raviurheilu näivettyy, hevospula on arkipäivää ja pelivaihdot surkealla tasolla, mutta jotkut ovat onnellisia kun Ranskassa ja Ruotsissa on niin muhkeat vaihdot.

    Hohhoijaa!
    Meitä on niin moneen junaan.

  6. Vaikea on sovitaa sellainen yhtälö, jossa pienivaihtoiset maakuntaradat ajavat ympäri vuoden ja petsarille on ihan vapaaehtoinen valinnan vapaus päättää mitä kohteita pelaamiseensa valitsee.
    Tämä taitaa olla tutun kuulosta ihan valtakunnan tasolta.

  7. Hyviä kommentteja kaikki. Tässä on yksi näkökulma lisää. Tänä vuonna tulee 50 vuotta siitä, kun ensi kerran raveja pääsin seuraamaan, taival alkoi pikkupoikana Käpylästä.

    Vermossa aloin käydä viikottain heti alusta alkaen 1978, silloin siellä oli vielä useimmiten kahdet ravit viikossa. Olen varmasti ollut paikan päällä 90% kaikista Vermon raveista, vaikka tahti onkin nyt löystynyt paljon viime aikoina.

    Vermoon lähtemisen kynnys on noussut korkealle siksi, että kun raveihin alettiin houkutella ns. uutta nuorta porukkaa, niin meidät vanhat unohdettiin täysin. Meitä pidettiin siis itsestään selvyyksinä, tapahtuipa mitä muutoksia hyvänsä.
    Tässä mentiin heti kunnolla metsään, koska oletettiin että kaiken infon voi laittaa nettiin ja että kaikilla on jonkinlainen älypuhelin taskussa. Voin kertoa ettei ole, eikä tule niin kauan kun oikeita puhelimia vielä on myynnissä. Kyllä raviradalla täytyy olla sama info ( kengitys, kärry jne.) nähtävissä kuin netissä ja vieläpä useassa monitorissa ja mielellään koko ajan, milloin vaan huvittaa sinne katsoa. Vaan eipä ole edes Vermossa, maan pääradalla, useasta pyynnöstä huolimatta.

    Vermossa äänentoisto on onneton, toto-tuloksista ei saa mitään selvää ja ketään ei kiinnosta asiaa parantaa. Pääasia lienee se, että lökäpöksyhumppa kuuluu ämyreistä joka välissä, kun ei ole selostusta käynnissä. Vermon ohjelmaa ei saa enää oikein mistään kioskista, kun se ennen oli lähes jokaisessa ärrässä myynnissä. Tuntuu että Vermon paukut on käytetty keskelle totohallia rakennettuun kaljakeitaaseen, onneksi tallikahviosta saa vielä evästä ja tallikaarteesta makkaraa.

    Kaikki tämä huonontunut palvelu vaikuttaa negatiivisesti kotimaan pelivaihtoihin. Puhumattakaan esim. koko pääsiäispyhien ajan vaivanneesta kengitys- ja kärryinfon puuttumisesta. Veikkauksessa ja Hippoksessa ei nähtävästi paljon lajiin panosteta, koska asiaa ei korjattu heti vian ilmettyä, vaan se haittasi koko pääsiäispyhien ajan. Kuka tätä lajia enää ottaa tosissaan kun palveluntarjoajakaan ei siitä välitä tuon enempää.

    Hevosmiehetkään eivät saa synninpäästöä. Kengitys-infon rehellinen kertominen kesti aivan liian monta vuotta ja tänä keväänä kengityksellä on taas veivattu edestakaisin monissa raveissa. Kärryjen kanssa oli sama touhu Ufojen ilmestyttyä radoille, jopa niin, että eräskin lämmitti normikärryillä ja esittelyn jälkeen kävi vielä vaihtamassa ufoihin. Kyllä näillä esimerkeillä hevosmiehet kusivat omiin saapaisiinsa.

    On helppoa pelata kotoa Ruotsin raveihin, siellä ei hevosten taustaväki koita kusettaa ks. tietoja pimittämällä. Siellä myös pelivaihto riittää rehelliseen peliin puolin ja toisin. On myös eduksi se, ettei ymmärrä kovin hyvin sikäläisiä kommentteja, vaan pelaa oman näkemyksensä mukaisesti . Parasta Ruotsin kohteissa on se, että sieltä saa hyvin usein pelin pois, vaikka ei täysosumaa saisikaan, näin raha pyörii myös seuraavana päivänä.

    Raviratojen kannattaa nyt miettiä raveja pelaajan kannalta, miten voidaan parantaa ihan perustoimintoja? Kaljan myyntipisteiden lisääminen ei ole tähän se ratkaisu.
    Hevosmiesten kannattaa kertoa kommenttinsa rehellisesti, sillä luottamus pelaajien puolelta parantaa lajin tulevaisuutta. Kengitysinfo pitäisi olla myös viimeistään tuntia ennen T-pelien alkua kunnossa. Tämänkin voisi sanktioita oikein tuntuvalla sakolla, jos näin ei ole toimittu. Asiaa olisi paljon, mutta tässä nyt on kuitenkin alkuun yhden petsarin mietteitä.

Jätä kommentti