Vierasblogi: Kuinka saada lisää kilpailumahdollisuuksia suomenhevosille Ruotsissa?

8.9.2019 - 12:48 | Ravinetti Blogi Ulkomaat

Costello ehti vielä viimeisen takasuoran laukan jälkeenkin Pohjoismaiden mestariksi ja jätti Välähdyksen kakkoseksi.

Suomenhevoset ja norjalaiset sekä ruotsalaiset kylmäveriset ovat kohdanneet tähän asti lähinnä avoimissa lähdöissä, kuten kuvan PM-koitoksessa viime vuonna. Vierasblogissa Kaj Närhinen pohtii, miten suomenhevosille saataisiin lisää kilpailumahdollisuuksia Ruotsissa myös rahasarjoissa. Kuva: Anu Leppänen

Suomalaisomisteiset lämminveriset ovat viimeisten 30 vuoden aikana kilpailleet enenevissä määrin täällä Ruotsin puolella parempien palkintorahojen perässä. Pienemmällä voittosummalla, mutta suuremmalla starttimäärällä Ruotsiin saapuvat suomalaiset lämminveriset tienaavat parempia palkintorahoja Ruotsissa tavallisissa rahasarjoissa, kuin vastaavissa lähdöissä Suomessa.

Suomenhevosten kilpailumahdollisuudet täällä Ruotsin puolella ovat kuitenkin rajallisemmat, miksi näin? Ihan ensimmäiseksi on hyvä muistaa, että siinä missä lämminverisille on Ruotsissa tarjolla noin
7 500 lähtöä, on kylmäverisille (sekä ruotsalaisille että norjalaisille) tarjolla noin 1 000 lähtöä. Näissä lähdöissä lämminveriset tekivät vuonna 2018 yhteensä 83 207 kilpailusuoritusta, ja näistä 6 330 starttia oli ulkolaisten hevosten tekemiä. Kylmäveripuolella samat luvut olivat 11 412 kilpailua ja 1 256 (norjalaisia kv-hevosia) ulkolaisen hevosen starttia. Näin ollen on helppo ymmärtää, että lämminveripuolella ulkolaisten menestyminen ei aiheuta niin suuria tunteiden purkauksia kuin kylmäveripuolella, jossa kilpailumahdollisuuksia ei ole yhtä paljon tarjolla ja kilpailutarjonta on keskittynyt vain tietyille raviradoille. Ruotsalaiset ovat myös hyväksyneet sen tosiasian lämminveripuolella, että näin laajaa kilpailutarjontaa ei lämminverisille ruotsalaisten ikäluokkinen pienentyessä tarjota ilman ulkolaisia osallistujia.

Suomenhevosten kilpaillessa tavallisissa rahasarjoissa kylmäverisiä vastaan, suurempi rutiini ja pienempi voittosumma antavat vielä enemmän hyötyä suomenhevoselle. Yksi suurimmista syistä on, että kylmäverinen tienaa täällä Ruotsissa melko helposti 10 000 euroa melko vähäisellä starttimäärällä verrattaessa vastaavaan Suomessa. Verrattaessa kylmäveristä ja suomenhevosta yksilöinä, tuli mieleeni erään kokeneen kylmäveriohjastajan vertaus kysyessäni suomenhevosen ja kylmäverisen eroa. Hänen mukaansa absoluuttiset huiput kylmäverissä ja suomenhevosissa ovat melko liki samalla tasolla. Suurin ero tulee siinä, että kylmäverisissä ero hyvän ja tavallisen kilpahevosen välillä on todella jyrkkä. Kun taas suomenhevospuolella tämän ohjastajan mukaan taso on paljon leveämpi kärjen takana. Tässä toteamuksessa on kyllä totuuden siemen, jos vertaa suomenhevosten ja kylmäveristen kilometriaikoja tavallisissa rahalähdöissä vaikkapa 100 000 euroon asti.

Itse olen pohjoismaisen kilpailuyhteistyön puolestapuhuja, ja mielestäni ulkolaiset vieraat tuovat oman lisänsä kilpailupäivään. Mutta kuinka pystyä tarjoamaan suomenhevosille lisää kilpailumahdollisuuksia Ruotsissa? Mielestäni asia ei ole kovinkaan vaikea ratkaista, sillä miksi suomenhevoset eivät voisi saada lisää tasoitusta ruotsalaisissa lähdöissä. 20 tai 40 metriä lisää takamatkaa ainakin alimmissa lähdöissä. Oikea takamatka on melko helppo laskea matemaattisella mallilla. Vaikka suomenhevonen antaisikin enemmän tasoitusta, on minimissään 2 000 euron ykköspalkinto sen verran kiinnostava, että ruotsalaiset kylmäverilähdöt saisivat suomenhevosväriä.

Mutta suurimmalta osin kylmäveriyhteistyö on ravipoliittinen kysymys. Ylimmissä päättävissä elimissä on oltava yhteinen tahtotila ratkaista asia. On hyvä muistaa, että nyt puhutaan kilpailutarjonnan lisäämisestä, ei yhteisen kantakirjan perustamisesta suomenhevoselle ja kylmäverisille. Protektionismi ei johda pitkän päälle loistavaan lopputulokseen, ja rajoja ylittävä yhteistyö kaikilla Pohjoismaisen raviurheilun aloilla on yksi tärkeimmistä seikoista, jos haluamme että meillä vastaisuudessakin on tarjolla kilpailumahdollisuuksia useissa eri Pohjoismaissa rodusta riippumatta.

Kirjoittaja Kaj Närhinen on Dalatravetin eli Rommen ja Rättvikin ratojen urheilupäällikkö.

Jaa artikkeli:

Blogi Ulkomaat

Jätä kommentti