Vierasblogi: Millainen on hyvä suurkilpailun lähtölista?

18.7.2019 - 8:26 | Ravinetti Blogi Suomi Ulkomaat

Kotimaiset osallistujat sekä helpottavat tapahtuman markkinointia että nostavat tunnelmaa. St Michelissä kaksi vuotta sitten jälkimmäinen todentui erityisen hienosti, kun voittajana juhlittiin Midnight Houria, Nurmosia ja Veijo Kumpulaista. Kuva: Anu Leppänen

Kansainvälisen ravikilpailun järjestäminen Suomessa on työtehtävänä yleensä hyvin mielenkiintoinen. Siihen vaikuttavat niin mukaan kutsuttavien hevosten taso kuin yleisön palvelut.

Allekirjoittaneella on kansainvälisen kisan järjestämisestä jokusen vuoden kokemus Mikkelistä. Todettakoon näin lyhyesti, että hevosten hankkiminen ei aina ole siitä yksinkertaisemmasta päästä työtehtäviä.

Kuten kutsukilpailun luonteeseen kuuluu, niin ennakko- ja jälkispekulointi kutsutuista hevosista ja kutsumatta jääneistä on osa pelin henkeä. Itse ajattelen, että on hienoa, jos St Michel-ajo herättää suuria tunteita kumpaankin suuntaan vuodesta toiseen.

Millainen hyvän kansainvälisen suurkilpailun lähtölistan on oltava? Tähän kysymykseen saa yhtä monta erilaista vastausta kuin on vastaajia.

Mielestäni on hyvä ottaa esiin ihan aluksi realiteetit, kun aloitetaan hahmottamaan mahdollisia osallistujia suomalaiseen suurkilpailuun.

Maantieteelle emme voi mitään, ja näin ollen on ymmärrettävä, että osalle ulkolaisista potentiaalisista vieraista merimatka Itämeren yli on jo hieman liikaa. Lentokuljetus on siinä hintaluokassa, että useimmilla suurkilpailujen järjestäjillä ei ole mahdollista sijoittaa siihen rahaa. Tuskin koskaan lentokuljetuksen hinta maksaa itsensä takaisin myytyjen pääsylippujen muodossa.

Toinen asia on luonnollisesti ykköspalkinnon suuruus. Vaikka Suomessa maksetaan tällä hetkellä todella hyviä ykköspalkintoja suurimmissa kilpailuissa, ajetaan Ruotsissa lähes viikoittain kesällä lähes samansuuruisista palkinnoista.

Ruotsissa suurkilpailujen ollessa V75-kupongilla mukana, maksetaan niille hevosille, jotka eivät tienaa palkintorahoja matkakorvaukset keskusjärjestöltä.

Lisäksi on kuitenkin aivan eri asia matkustaa esimerkiksi Malmösta Årjängiin ilman merimatkaa, kuin Malmösta Suomeen. Näin ollen yhden huippuhevosen osallistuminen ei täällä Ruotsissa estä toisten ruotsalaisten huippujen osallistumista. Toisin on Suomessa, jossa usein yhden huippuhevosen osallistumisen varmistuminen saattaa lannistaa muiden ulkolaisten innon tulla Suomeen.

Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin se, että saadaan riittävän monta hyvää kotimaista valjakkoa mukaan suurkilpailuun.

Kasatessani St Michelin lähtölistaa Mikkelin aikoinani kotimaisten tarjokkaiden määrä vaihteli huomattavasti vuosien välillä. Mielestäni 50/50 on hyvä jako osallistujien välillä, mutta luonnollisesti joinakin vuosina on enemmän tai vähemmän ulkolaisia osallistujia.

Tällä hetkellä Suomessa on ilahduttavan korkea taso lämminveristen avoimella tasolla. Vaikuttaa melkein olevan runsauden pulaa kotimaisista tarjokkaista esimerkiksi tämän vuoden St Michel-ajoon, hyvä niin.

Miksi kotimaisia hevosia on tärkeä saada mukaan lähtöön mukaan riittävästi? Luonnollinen vastaus tähän on se, että suuri yleisö haluaa nähdä kuinka heidän hyvin tuntemansa kotimaiset tähdet menestyvät ulkomaisia huippuhevosia vastaan.

Luonnollisesti on vielä parempi, jos mukaan saadaan järjestäjäradan ”oma hevonen”, tällöin tapahtumaa on helpompi markkinoida paikalliselle medialle. Esimerkiksi täällä nykyisillä kotiradoillani On Track Piraten saa edelleen 11-vuotiaana suuren mediahuomion, kun se starttaa joko Rommessa tai Rättvikissä. Se on hyvin kustannustehokasta tapahtuman markkinointia lähikunnissa.

Suurkilpailuun osallistuvien hevosten tasolla on luonnollisesti merkitys tapahtuman yleisömäärälle.

Mutta eiköhän sääennusteella sekä eritoten sillä, miten yleisöä palvellaan tapahtuman aikana, ole paljon suurempi merkitys suurkilpailubrändin rakentamisessa pitkällä aikavälillä. Tämä on meidän kaikkien ravijärjestäjien syytä pitää mielessä.

Kirjoittaja Kaj Närhinen on Dalatravetin eli Rommen ja Rättvikin ratojen urheilupäällikkö.
Jaa artikkeli:

Blogi Suomi Ulkomaat

Jätä kommentti