Vierasblogi: Ruohonjuuritason harrastajista on pidettävä kiinni

19.5.2019 - 15:15 | Ravinetti Blogi

Kaj Närhinen muistuttaa blogissaan, että ilman laajaa raviurheilun harrastajapohjaa ei Elitloppet ja muut suuret ravitapahtumat olisi koko kansan urheilujuhlia. Kuva: Anu Leppänen

Elitloppet on vuorossa ensi viikonloppuna. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna eurooppalaisen raviurheilun huiput kerääntyvät Solvallaan kilpailemaan suurista palkintorahoista. Vuosi vuoden perään ravikansa vaeltaa sankoin joukon Solvallan ravipyhättöön, sillä Elitloppetissa on oma ainutlaatuinen tunnelmansa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ilman laajaa raviurheilun harrastajapohjaa ei Elitloppet ja muut suuret ravitapahtumat olisi koko kansan urheilujuhlia.

Ruotsalaiselle ravitaivaalle on kuitenkin ilmaantunut harmaita pilviä. Amatöörilisenssien määrä on puoliintunut 6500 lisenssinhaltijasta noin 3000 viimeisen 20 vuoden aikana. Niinpä Ruotsissa on viimein herätty tähän hälyttävään kehitykseen, ja keskusjärjestö on ryhtynyt parantamaan tavallisen riviharrastajan asemaa.

Yksi näkyvimmistä uudistuksista ovat olleet Breddlopp-lähdöt. Suomeksi sanottuna pistelähdöt, joissa hevoset saavat kerätä pisteitä päästäkseen mukaan parempipalkintoisiin lähtöihin. Breddloppet-lähdöissä ohjastajan täytyy olla alle 25-vuotias tai ohjastanut enintään 150 lähtöä edellisenä vuonna. Suomalaisen mittapuun mukaan näissä lähdöissä maksetaan ihan mukava ykköspalkinto noin 1000 euroa, ja osallistujamäärästä riippumatta kahdeksalle parhaalle maksetaan palkintorahoja. Sosialismia, sanoi eräs suomalainen ravivaikuttaja minulle, kun kerroin näistä lähdöistä.

 

Sosialismia, sanoi eräs suomalainen ravivaikuttaja minulle, kun kerroin näistä lähdöistä.

Ehkä niin, on kuitenkin hyvä muistaa yksi perusasia raviurheilun harrastajasta. Vaikka olemme mukana raviurheilussa hyvin useasti rakkaudesta lajiin. Niin eiköhän jokaisen meidän tavoite ole saada menestyä edes jollakin tapaa ravikilpailuissa. Niinpä esitänkin vastakysymyksen, kuinka moni harrastajista lopettaisi, ellei menestyisi edes jollakin tapaa breddloppet-lähdöissä. Aika moni, vastaisin minä. Tasoero suurvalmentajan ja tavallisen harrastajan välillä on kasvanut suureksi Ruotsissa viimeisten 10 vuoden aikana. Niinpä monelle tavan harrastajalle on iskenyt jonkinasteinen epätoivo, kun kerta toisensa jälkeen jäät häntäjoukkoihin tavallisissa lähdöissä.

 

Me tarvitsemme maasta riippumatta laajapohjaisen raviurheilun!

Kuulostaa ehkä hieman naivilta, mutta mielestäni Breddloppet-ravipäivinä tallialueella on mukavampi tunnelma kuin monessa isommassa ravitapahtumassa. Hyvin harvalla osallistujista on kiire mihinkään, ja ovat tyytyväisiä kun saavat ajaa kilpaa hevosellaan. Tunnelma on hyvin samankaltainen, kuin suomalaisissa paikallisraveissa. Älkää ymmärtäkö kuitenkaan väärin, en missään nimessä halua sosialistista raviurheilua, jossa kaikille jaetaan saman verran palkintorahoja. Vaan meidän on pystyttävä tarjoamaan mahdollisuus harrastaa raviurheilua monella eri tasolla. Niille jotka haluavat sijoittaa suuremman summan rahaa hevosiin on tarjottava mahdollisuus yrittää edes saada osa sijoittamista rahoistaan takaisin esimerkiksi ikäluokkalähtöjen kautta. Mutta ei pidä unohtaa niitä tavallisia harrastajia, jotka tekevät tärkeätä ruohonjuuritason työtä. Ilman heitä ei meillä olisi pohjaa mille rakentaa terävintä kärkeä. Me tarvitsemme maasta riippumatta laajapohjaisen raviurheilun!

Kirjoittaja Kaj Närhinen on Dalatravetin eli Rommen ja Rättvikin ratojen urheilupäällikkö. Kuva: Ville Toivonen

Jaa artikkeli:

Blogi

Yksi kommentti aiheesta “Vierasblogi: Ruohonjuuritason harrastajista on pidettävä kiinni

  1. Kyllä, urheilun terävin kärki tarvitsee taakseen laajan mahdollistajien joukon. Jokaisella pitää olla paikka ja merkitys yhteisössä.

    Harrastajalla on myös valta äänestää jaloillaan ja siirtyä hevosineen muiden lajien pariin, jos hän kokee ettei ravitouhu ole satsausten (aika, raha ja muut resurssit) arvoista.

Jätä kommentti