Vierasblogi: Salibandyllä ja raviurheilulla on yhdistävä tekijä

9.6.2019 - 17:20 | Ravinetti Blogi Ulkomaat

Pomona uusi komealla soolojuoksulla viime vuoden voittonsa Mini Elitloppetissa.

Poniraviurheilusta ei ole varmaa jatkumoa ravilähtöjen ajamiseen Ruotsissa. Kuvituskuvassa Pomona II voittaa Mini-Elitloppetin Elina Miettusen ajamana vuonna 2018. Kuva: Anu Leppänen

Salibandy ja raviurheilu eivät äkkiseltään kuulosta urheilulajeilta, joilla olisi yhdistävä tekijä. Yksi rakenteellinen ongelma löytyy kuitenkin kummastakin lajista.

Miksi olen törmännyt näiden kahden melko erilaisen lajin samankaltaiseen ongelmaan, selittyy lasteni harrastusten kautta. Talvisin meillä pelataan salibandyä kaikkien kolmen toimesta, kevään koittaessa on poniraviurheilu kolmen lapsen kanssa olennainen osa arkea. Ja luonnollisesti työni puolesta tunnen raviurheilun läpikohtaisesti.

Poniravitoiminta mielletään raviurheilun nuorisotoiminnaksi, ja näinhän se useimmiten onkin. Ohjattu ravikoulutoiminta on täällä Ruotsissa hyvin usein nuorten ja lasten ensimmäinen kontakti raviurheilun ihmeelliseen maailmaan. Ruotsissa poniravitoimintaan on panostettu viimeisten vuosien aikana keskusjärjestön taholta voimakkaasti, ja poniravilisenssien määrä on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Tämä ei ole kuitenkaan näkynyt lyhyellä aikavälillä uusien hevosajolupien lukumäärän kasvuna, miksi näin?

Luonnollisesti ei ole olemassa yhtä ainoaa syytä, miksi poniraviurheilun ja suurten hevosten välillä ei ole luonnollista jatkumoa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että emme ole yksin harrastajakato-ongelman kanssa Ruotsissa. Useimmissa nuorten suosimissa urheilulajeissa kuten esimerkiksi salibandyssä alkaa harrastajakato käydä nuorten lähestyessä 18 vuotta. Ruotsin salibandyliitto teetti kyselytutkimuksen 15-16 vuoden ikäisille nuorille, mikä oli tärkeintä salibandyn harrastamisessa. Tärkein syy salibandyn harrastamiseen ei ollut pelien voittaminen tai maalien tekeminen. Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys olivat tärkeimpiä tekijöitä, miksi harrastus oli jatkunut 15 ikävuoteen asti. Useimmissa urheilulajeissa nuorten täytettyä 15 vuotta alkaa kilpailu kovenemaan pelipaikoista ja harrastaminen muuttuu totisemmaksi. Hauskuus harrastamisesta katoaa, ja moni nuori ei koe mielekkääksi satsata harrastukseensa. Näihin ongelmiin Ruotsin salibandyliitto etsii kuumeisesti ratkaisuja.

 

Useimmissa nuorten suosimissa urheilulajeissa kuten esimerkiksi salibandyssä alkaa harrastajakato käydä nuorten lähestyessä 18 vuotta.

Poniraviurheilussa on hyvin samankaltainen tilanne. Sosiaaliset suhteet, hauskanpito ja yhteisöllisyys ovat nuorille merkittäviä tekijöitä poniraviurheilun harrastamiseen. Suurten hevosten parissa kilpailu kovenee, ja näinhän sen toisaalta pitää ollakin, kun kuvaan astuu totopelaaminen ja oikeat palkintorahat. Tiedostan että halutessaan huipulle kilpaurheilussa, on yksilön panostettava lajiin todella paljon. Samalla on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että mikään laji ei ole kestävällä pohjalla ilman tarpeeksi leveää harrastajamassaa.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta, miten yhä useampi poniraviharrastaja siirtyisi suurten hevosten pariin. On kuitenkin hyvä pitää mielessä salibandyliiton kyselyn tulokset. Pelien voittaminen ja maalien teko eivät olleet nuorille tärkein tekijä lajin harrastamiselle. Olisiko tässä jotakin opiksi otettavaa raviurheilulle? Ehkä meidän olisi uskallettava ajatella rohkeammin, ja pystyttävä nostamaan esiin raviurheilun pehmeämpiä arvoja. Saisimmeko useamman nuoren pysymään harrastuksen parissa tarjoamalla uudenlaisia tapoja harrastaa raviurheilua? Eihän kaikki täysi-ikäiset ratsastuksen harrastajat halua kilpailla, vaikka käyvät viikoittain ratsastustunneilla, vaan heille hevosten parissa oleminen voi olla hyvää vastapainoa hektiselle työelämälle.

Jos onnistumme raviurheilussa saamaan yhä useamman täysi-ikäisyyttä lähestyvän nuoren jatkamaan harrastuksen parissa, on moni muu urheilulaji meille kateellinen.

Ja lopuksi haluan todeta, mitä pidempään saamme pidettyä nuoret kiinni raviurheilun parissa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä raviurheilu kuuluuu heidän elämäänsä myös vastaisuudessakin! Jos onnistumme raviurheilussa saamaan yhä useamman täysi-ikäisyyttä lähestyvän nuoren jatkamaan harrastuksen parissa, on moni muu urheilulaji meille kateellinen.

Kirjoittaja Kaj Närhinen on Dalatravetin eli Rommen ja Rättvikin ratojen urheilupäällikkö. Kuva: Ville Toivonen

 

Jaa artikkeli:

Blogi Ulkomaat

Jätä kommentti