Hämäläinen heittää hyvät haastajat

17.11.2017 - 16:12 | Ville Toivonen Artikkelit Suomi

Tammaderbyn karsinnat olivat jättipotti Martti Hämäläisen valmentamille suomenhevostammoille. Arkistokuva: Ville Toivonen

Syksyn suurkilpailukalenterin uutuus, 5-6-vuotiaille tarkoitettu Tammaderby ajetaan lauantaina kymppitonnin ykköspalkinnolla. Viivalla on yhdeksän tammaa, joista kaksi tulee Martti Hämäläisen tallista.

”Vähän tynkäkisahan se vielä on, mutta hyvä, oikeinkin hyvä, että sellainen nyt järjestetään”, Hämäläinen kiittelee. ”Kilpailu hakee alkuun muotoaan, mutta jonkun vuoden päästä homma on varmasti reilassa. Itse ajattelisin, että Tammaderby voisi olla tasoitusajona niin, että viisivuotiaat olisivat paalulla ja kuusivuotiaat 20 metrin takamatkalla.”

Hämäläisen valmennettavat Verna-Illuusia ja Ponutella lasketaan kisassa haastajaosastolle suursuosikki Tähtiheilin takana.

”Jos suosikki ravaa, eivät muut mahda sille mitään, mutta eivät nämä kaukana muista sijoista liene”, Hämäläinen arvioi. ”Ne ovat ihan hyvät tammat ikäisekseen, enkä ihmettele, vaikka ne olisivat hyvinkin korkealla.”

Ponutella on ollut Hämäläisen tallissa varsasta asti, Verna-Illuusia taas tuli hänelle noin vuosi sitten.

”Sen etujalkoja oli pitänyt leikata viime syksynä, ja minulle se tuli siitä hommasta korjattuna. Sillä täytyi kuitenkin tehdä pohja-ajoa, ennen kuin päästiin ajamaan reippaammin”, Hämäläinen kertaa. ”Se on parantanut tässä pikkuhiljaa, ja sillä lailla se on meidän kaksikosta todennäköisempi pärjääjä, että sehän on varmempi kilpailija.”

Myös Ponutella on valmentajan mukaan kyvykäs tamma.

”Se on parempi kuin miltä tämä vuosi näyttää”, hän painottaa. ”Se laukkasi viime syksynä hyvät sijoitukset Kriteriumissa ja Satakunta-Ajossa, ja nythän se laukkasi kaksi kertaa, mutta oli silti kuudes Villinmiehen Tammakilpailussa. Kaikkiaan se ei kuitenkaan ole ollut suorittanut sillä lailla, kuin sen pitäisi. Se meni keväällä heti kauden alussa volttiennätyksensä, mutta kesällä sen kanssa meni jotakin pieleen.”

Hämäläinen kertoo tuskailleensa molempien tammojen kilpailuttamisen kanssa.

”Tilanne on oikein vaikea sekä omistajan että hevosen kannalta”, Hämäläinen harmittelee. ”Näitä ei ole oikein voinut viedä starttaamalla eteenpäin. Nuorille tammoille ei ole omia lähtöjä, jos on yhtään tienattua rahaa, ja vanhoja hevosia vastaan taas ei tietysti riitä, eikä niitä vastaan muutenkaan tee mieli ajaa.”

Vaikka nuori tamma olisi kymmenen sakissa ikäluokassaan, sen tili voi olla muutaman tonnin vuodessa. Tavallaan tuntuu turhalta edes kilpailla sellaista varten.

Verna-Illuusiasta ja Ponutellasta on joka tapauksessa pitkän päälle hyvät odotukset.

”Vaikeahan tulevaisuudesta on tietää, mutta kyllä niillä kykyjä on tammojen ykkös-kakkossarjoihin. Asiat ovat kiinni monesta tekijästä, mutta eivät nämä ihan saamattomia ole, eikä niitä ole hiittaamalla liikaa kiusattu.”

Martti Hämäläisellä on kosketuspintaa ykköstason tammoihin. Hämäläinen on ollut hevosmies koko ikänsä, mutta suurelle yleisölle hän tuli tutuksi kymmenkunta vuotta sitten, jolloin hänen valmentamansa Kromi menestyi mainiosti. Kromi kilpaili monta vuotta suomenhevostammojen huipulla ja oli parhaimmillaan kuningatarkisan kolmas Jyväskylässä 2008. Kaikkiaan Kromi oli kuningatarkisassa neljästi.

”Se olisi voinut olla mitaleilla myös Tampereella, mutta laukkasi siellä avausmatkalla hylkäykseen. Lähtölaukat olivat Kromin heikko kohta, ja niihin se pilasi parikin kuningatarkisaa.”

Risto Tupamäki on Ponutellan ohjissa myös Tammaderbyssä. Kuva: Pauli Impola

Nykyisin Hämäläisellä on yhdeksän ajettavaa, jotka kaikki ovat tällä hetkellä suomenhevosia. Hän ei kuitenkaan karsasta lämminverisiäkään, joita hän on kasvattanut kaikkiaan nelisenkymmentä.

”Olin parikymmentä vuotta metsätyönjohtajana, ja siihen aikaan oli enemmän kasvatuspuolta kuin treenihevosia. Hevosia on kuitenkin ollut koko ajan”, Hämäläinen kertoo. ”Kasvateissa on enemmän lämminverisiä kuin suomenhevosia, ihan siitä syystä, että tarpeeksi hyvää suomenhevostammaa oli pirun vaikea ostaa. Eri-Carmenin ostin aikanaan aika kovalla rahalla, ja se jättikin meille Välkky Carmenin, jonka myin kolmevuotiaana pois. Välkky Carmen oli itse kuningatarkisassa ja Välkyn Tuisku taas on sen poika.”

”Kasvateista omassa treenissä oli aikanaan esimerkiksi sellainen hevonen kuin Ele Boy. Ei se mikään tähti ollut, mutta asiallinen kilpahevonen kuitenkin. Ajat ovat muuttuneet niistä vuosista aika paljon, sillä muistan, kun Ele Boy meni ensimmäisen kerran alle 1.20 samassa startissa, kun sen voittosumma meni yli 50 000 markan.”

Lämminverikasvateista mainittavia olivat myös New Chok sekä Martin puolison Sointu Hämäläisen nimiin syntynyt New Lady.

”New Chok oli Kriteriumin finaalissa. Ei se pärjännyt, kun sinä vuonna vastassa oli Laukon kova D-ikäluokka, mutta finalisti kuitenkin”, Martti Hämäläinen kertaa. ”Ja New Ladyhan oli Irrin väelle oikeinkin hyvä hevonen.”

Tuija ja Kari Irri ovat Hämäläiselle liki naapureita. Kotikylä on nykyistä Sastamalaa, entistä Vammalaa ja alunperin Karkkua.

”Treenitietä pitkin Irreille on kuusi kilometriä. Minä ajan sinnepäin, he ajavat tännepäin ja Suvi Kevättömän mies Juhani Kruus vielä koukkaa matkalta sekaan”, Hämäläinen nauraa. ”Nykyään täällä onkin mahdottoman hyvät paikat treenata, kun Irrin Kari pitää niitä niin hyvässä kunnossa. Aikaisemmin minun piti vetää hevosella usein rengasta perässä, mutta nyt sitä ei kehtaa tehdä, ettei tule vedettyä hiekkaa tieltä sivuun.”

Nykyistä hevosmääräänsä Hämäläinen pitää toistaiseksi sopivana.

”Tietysti kun järkiintyisi, niin tämän ikäinen ukko laittaisi määrän vähiin”, Hämäläinen, 66, toteaa. ”Ei nyt kuitenkaan ole sellaisia suunnitelmia, kun itsensä tuntee terveeksi. Siitä se on kiinni, miten hevosia riittää, mutta sillä lailla on hyvä tilanne, että ei tätä pakko ole tehdä.”

Kokonaan omia hevosia Hämäläisellä ei tällä hetkellä ole.

”Juuri vein omani teuraaksi, kun se oli ollut puoli vuotta räkätaudissa. Nyt ei ole omia kuin kolmannekset Huvin Vikusta ja Nooranflikasta, muut ovat vieraita.”

Martti Hämäläisellä on useampia pitkäaikaisia hevosenomistajia. Sellaisia ovat myös Tammaderbyyn osallistuvien tammojen taustajoukot. Verna-Illuusian omistajapariskunta Katriina ja Esa Rauhala ovat olleet hänen asiakkainaan pitkästi toistakymmentä vuotta.

”Esahan oli pitkään Teivossa kilpailusihteerinä, ja heillä on ollut tässä esimerkiksi Pinta, millä pärjättiin ihan mukavasti”, Hämäläinen muistelee.

Ponutellan toinen omistaja taas on tamperelaisen raviurheilun grand old man Mauri Tuurna, 85. Mane on mm. Tampereen raviradan ja myös Suomen Hippoksen entinen puheenjohtaja ja raviurheilija sanan joka kirjain isolla kirjoitettuna.

”Minä olen tietysti tiennyt Manen paljon kauemmin kuin hän minut, mutta on hänen hevosiaankin ollut tässä varmaan parikymmentä vuotta”, Hämäläinen haarukoi. ”Joskus oli niin, että Mane kävi itse tässä treenaamassa, mutta viime ajat hevoset ovat olleet minun treenissäni. Paljon pidetään kuitenkin yhteyttä hänen kanssaan.”

85-vuotias Mauri Tuurna on edelleen tuttu näky raveissa, kun hänen hevosiaan on juoksemassa kilpaa. Kuva: Ville Toivonen
Jaa artikkeli:

Artikkelit Suomi