Jämsän äijän rinnalla tietenkin myös ämmä – ”tammoille sopivia lähtöjä haluttu luoda”

14.7.2019 - 9:39 | Kaijaleena Runsten Artikkelit

Rovaniemen kolmen tonnin voittaja Sävel-Taika on Jämsän Ämmän ajon suosikkeja. Haastajikseen se saa Taruntuulen ja liudan muita kuningatarkisaan tähyäviä kilpasiskoja. Kuva: Anu Leppänen

Jämsän äijän ajo alkoi 1974 ja ämmän ajo kaksi vuotta sitten. Kaksipäiväisten ravien perinne yltää kauemmas, 1950-luvulle.

Jämsän kaksipäiväiset ravit kokosivat aiemmin maan parhaimmistoa. ”Ne pidettiin tasan kaksi viikkoa ennen Kunkkareita. Oli ihan perinne, että kuninkuusravihevosia tuli Jämsään tekemään viimeistelystartteja”, sanoo Jämsän seudun ravihistoriaa tallentanut Anna Karhila.

Jämsän Äijän ajo ajettiin aloitusvuodesta 1974 vuoteen 1983 suurkilpailustatuksella. Se aloitettiin uudelleen vuonna 2011 lämminverisille ja 2015 suomenhevosille.

Vuonna 2017 oriiden ja ruunien rinnalle tuli suomenhevostammoille oma Jämsän Ämmän ajo. Lämminveritammoille on myös oma sarjansa: Vilja Jaakkolan lähtö.

Idea Jämsän Äijän ajoon tuli edesmenneeltä Veijo Toivoselta, kertoo Jämsän ravi ry:n puheenjohtaja Saku Mikkola.

Alkuvuosina Jämsän Äijän ajo oli kahden lähdön, mailin ja 2 100 metrin kisa, jossa nopeimman kokonaisajan saavuttanut valjakko voitti.

Vuotta aiemmin Jämsässä oli aloitettu perinne, Jämsän Äijän valinta, joka on jatkunut siitä asti. Kahdeksan vuotta myöhemmin tämä kunnan pr-mies sai rinnalleen Jämsän Ämmän.

Ensimmäinen äijä, Erkki Lehtonen, oli ja on edelleen jämsäläisille tuttu hahmo. Hän on esiintynyt paikallisissa tilaisuuksissa  mukaan lukien Jämsän ravit soittaen ja laulaen.

 

Kesän ainoan raviviikonlopun profiilia alettiin nostaa uudelleen vuonna 2011. Vähitellen heräsi myös ajatus tammojen omasta lähdöstä.

”Taisi olla jossain talkoissa Halttusen Jukka, joka sanoi Jämsän Ämmän ajon ensin ääneen”, muistelee Antti Karhila.

”Ollaan pyritty tapahtumassa olemaan muutenkin tammaystävällisiä. Niiden on tosi vaikea nousta huipulle. Vielä muutama vuosi sitten niiltä puuttui rotuun katsomatta sopivat sarjat avointen ja tavallisten välistä”, hän perustelee.

Viikonlopun erillisten tammasarjojen lisäksi tammoille on useammissa lähdöissä hyvitykset.

 

Tapahtumaa on myös rakennettu ajatuksella, että sinne löytäisivät lapsiperheet ja saataisiin uusiakin katsojia.

Tämän vuoden uuutuus on haastelähtö paikallisille yhdistyksille. Saku Mikkolan mukaan idea oli Antin, mutta jämsän äijämäiseen tapaan tämä koettaa vaatimattomasti kieltää osuutensa.

Idea oli pyörinyt talkoissa jo muutaman vuoden. Nyt juhannuksen tienoilla se sitten laitettiin toteutukseen, Antti toteaa.

”Se oli nopea soittokierros. Kysyttiin 10 seuralta ja yhtä moni vastasi myöntävästi.”

Mukaan pyydettiin pari pienempää urheiluseuraa, Jämsän musiikkiopiston vanhempainneuvosto, teatteriyhdistys Tenho, MLL:n, SPR:n, Muistiliiton ja syöpäyhdistyksen paikalliset yhdistykset. Lisäksi sotaveteraanijärjestöt lähtivät mukaan yhteistyössä.

”Ensin arvottiin joka yhdistykselle oma numero 1-10. Tämä tapahtui ennen rata-arvontaa niin, että ei voitu tietää, millainen hevonen tulee kullekin. Vasta sitten arvottiin hevoset. Ei sitten voi sanoa olleen kotiinpäinvetoa.”

Yhdistys, jonka valjakko voittaa, saa 300 euron avustuksen Jämsän Ravilta. Yhdistys voi käyttää sen joko omaan toimintaansa tai suunnata sen edelleen hyvään tarkoitukseen, kuten sotaveteraanit tekevät.

Mikkola ja Karhila sanovat kumpikin, että idean saa ”oikein mielellään” kopioida ja kierrättää muillekin paikkakunnille.

”Toivon mukaan siitä tulee raviurheilulle positiivista näkvyyyttä ja seurayhteistyö syvenee”, Karhila sanoittaa.

 

Talkootyö on tunnetusti kesäravien ja paikallisten raviratojen ylläpidon edellytys.

”Ei olisi mitenkään mahdollista järjestää, jollei olisi talkooporukkaa. Iso kiitos heille”, Mikkola sanoo.

Viimeistelytalkoot keräsivät torstaina ilahduttavasti yli 40 henkeä ja mukana oli useita perheitä nuorineen ja lapsineen.

”Mutta enempikin nuoria kaivattaisiin, kun osa ikääntyy ja uusia tarvitaan. Kun meillä on omaa nuorisotoimintaa, tulee uuttakin verta.”

”Tälle kesälle on korjattu aitoja ja makkarakioski ehostettu. Edessä on Hartosen Penan mukaan nimetyn ”pubin” eli tallikahvion kunnostus ja  keittiöremontti katsomoon on varmaan myös edessä”, Saku Mikkola kertoo.

”Kerralla ei pysty tekemään, on tehtävä pikkuhiljaa.”

Lisäksi talkoorinki vetää radan lanausta viikkovuoroin ympäri vuoden, jotta rata on käyttökunnossa harjoitteluun.

Antti Karhila lisää, että muutama vuosi sitten kunnostetiin hankerahoituksella radan yhteydessä sijaitseva ratsastuskenttä. Sen ansiosta yhteistyö ratsastajien kanssa tiivistyi.

Talkoovaihtoa on usean muunkin kanssa: 4H:n ja SPR:n. ”Ja Arvajan metsämiehet hoitavat yövartiointia.”

Raveihin suurin osa totomyyjistä tulee Teivosta ja osa Killeriltä. Lisäksi ”puolin ja toisin autetaan” naapurin hevosseurojen eli Oriveden ja Mäntän kanssa.

Sunnuntain ravit alkavat jo kello 11. Ensin ajetaan kuusi ponilähtöä. Kello 14 alkaen hevosten sarjoja on 12.

 

Jaa artikkeli:

Artikkelit