Kuningatarkilpailijat Ravinetin esittelyssä

24.7.2018 - 6:55 | Ville Toivonen Artikkelit Suomi

Akaasia

Omistaja, valmentaja ja kasvattaja Ari Oja-Nisula, ohjastaja Markku Hietanen, hoitaja Iisakki Oja-Nisula

Kahtena viime vuonna kuningatarkisan kakkoseksi sijoittunut Akaasia on tänäkin vuonna yksi kisan suosikeista. Lähempänä kokonaiskisan voittoa Akaasia oli kaksi vuotta sitten Turussa, kun se voitti sunnuntain molemmat osamatkat  ja hävisi Saaga S:lle kokonaiskisassa vain 0,2 sekuntia. Viime vuonna Akaasia sai osamatkoilta sijat yksi, kaksi ja neljä, ja hävisi kuningattarelle 0,7 sekuntia – yhteensä Saaga S:n ja Akaasian eroa on kahdessa viime kuningatarkisassa ollut siis alle sekunti!

Tämän kauden Akaasia aloitti voitolla, mutta sen jälkeen tamma haki parin startin ajan parasta virettään. Nyt se näyttää kuitenkin löytyneen, sillä Akaasia tulee Rovaniemelle kahden voiton putkessa.

Akaasian suku on vahvasti pohjalainen. Sen isä Apassi on kaksinkertainen ravikuningas. Ilmajoen oriista on yli 400 jälkeläistä, joista Akaasian lisäksi yli satatuhatta on tienannut Noriko, kuningatarkisan kakkonen Joensuusta 2015. Rovaniemen edellisissä kuninkuusraveissa Apassi vei kuninkuuskisan kolmella lähtövoitolla.

Vaikka mahtiori Vokker onkin Akaasian sukutaulussa kerran kolmannessa ja kerran neljännessä polvessa, Akaasiaa on rakennettu melko poikkeavista aineksista. Sen sukutaulun kolmannelle rivillä olevista oriista Vokker on ainoa enemmän siitokseen käytetty, muut kolmannessa polvessa olevat oriit ovat Nils-Aslak, Kuva-Rimmi ja Purtsi, joista on yhteensä vain 10 jälkeläistä. Myös emänisä Dallas on isänä vain 11 varsalle.

Akaasian omistaja Ari Oja-Nisula on myös tammansa kasvattaja, mutta laajemmassa katsannossa emälinjaa on jalostanut ilmajokinen Saranpään suku, jolla linja on ollut useamman sukupolven ajan.

Akaasia ja Akaasian miehet: Markku Hietanen, omistajavalmentaja Ari Oja-Nisula ja hoitaja Iisakki Oja-Nisula.

Akaasian ohjissa oleva Markku Hietanen, 72, on todellinen Lakeuden Legenda: seitsemällä eri vuosikymmenellä kilpaa ajanut Hietanen on ajanut yli 2200 Hippoksen dokumentoimaa voittoa ja takavuosien menestykset niiden päälle. Kuningatarkisassa Hietanen on ollut kahdesti toinen myös Sukkulalla.

Laihialainen Hietasen perhe on todellista ravisakkia, sillä Markun pojat Hannu ja Heikki Hietanen ovat molemmat tuhannen voiton klubilaisia, ja myös seuraavassa sukupolvessa on innokkaita ravi-ihmisiä, nimekkäimpänä Hannun tytär Eveliina Hietanen, joka on maan tunnetuimpia ponikuskeja.

 

Hetviina

Omistaja ja kasvattaja Christer Sandholm, valmentaja Tero Pohjolainen, ohjastaja Jukka Torvinen, hoitaja Hanna-Maija Saikkonen

Kahdeksanvuotias Hetviina on yksi kuningatarkisan kiinnostavista ensikertalaisista. Tamma on kehittynyt parin viime vuoden aikana hurjin harppauksin, ja tänä kesänä se on tehnyt lopullisen läpimurtonsa tammaeliittiin. Kovin näyttö on kesäkuisen A.V. Marttilan Tammasarjan voitto, Powerparkin kovassa tammalähdössä Hetviina oli takarivistä neljäs. Viime starttinsa se juoksi Vermossa 3100 metrin katsastuksessa, jossa se oli varovaisesti ajettuna viides. Hetviina siis menee kaikki osamatkat ainakin yksittäisinä kilpailuina, mutta kuningatarkilpailu, vieläpä todella kaukana kotitallista, on oma lukunsa ja tietysti arvoitus Hetviinankin kohdalla.

Hetviinan valmentaja Tero Pohjolainen teki tänä keväänä paluun valmentajaksi, kun Hetviinaa aiemmin valmentanut Ivar Holmlund menehtyi. Pohjolainen toimi takavuosina ammattivalmentajanakin, mutta teki sittemmin useamman vuoden kierroksen Ruotsissa ja on nyt palannut Suomeen. Leipä tulee lentokentältä, minkä ohella Pohjolainen valmentaa paria Holmlundilta hänelle siirtynyttä hevosta.

Hetviinan omistaja-kasvattaja Christer Sandholm on kirkkonummelainen yrittäjä, jonka aiempia menestyshevosia on Villinmiehen Tammakilpailun kolmonen Vanity Hoss. Ivar Holmlund oli Christer Sandholmin serkku, ja hän olikin myös kimppaomistajana useammassa Holmlundin valmentamassa hevosessa.

Tero Pohjolainen ja Christer Sandholm juhlimassa Hetviinan toukokuista Vermon voittoa.

Hetviinan isä Sipori oli ennätyksellään 19,4a pitkään maailman nopein suomenhevonen. Mika Mäkelän elämän hevonen on onnistunut myös siitoksessa ja on 22-vuotiaana edelleen aktiivisesti siinä käytössä. Siporin parhaita jälkeläisiä ovat olleet mm. Hepori ja Säihkeen Säpinä.

Hetviinan emälinjan nimihevonen on emänemä Hedvig, joka oli kuningatarkilpailun kolmas vuosina 1993 ja 1994. Sen paras jälkeläinen oli Hepori, joka siis on suvultaan rakennettu hyvin samoista paloista kuin Hetviina.

Hetviinan ohjastaja Jukka Torvinen olisi kuningatarkisan Hetviinalla voittaessaan modernin raviurheilun ajan nuorin kuninkaallisen seppeleen saavuttava ohjastaja. Kuningatarkisan Lenitalla 1979 voittanut Hannu Nyman oli täyttänyt samassa helmikuussa 23 vuotta, Jukka Torvinen täytti 23 heinäkuun puolivälissä.

Kaikkien aikojen nuorin seppeleen ajanut ohjastaja on Asko Vertanen, joka oli juuri täyttänyt 16 vuotta voittaessaan ravikuninkuuden Ihme-Totilla vuonna 1962. Ensimmäisen kerran Vertanen ajoi kuninkuuskisassa jo 11-vuotiaana.

 

Huimariina

Omistajat Ari Kuronen ja Anna-Liisa Lammi, kasvattaja Jessica Vanne, valmentaja Johanna Sianoja, ohjastaja Ari Moilanen

11-vuotias Huimariina teki läpimurtokautensa 2014 ollessaan seitsemänvuotias. Tuolloin tamma juoksi yhdeksän voittoa ja aloitti komean marssinsa rahasarjojen läpi. Siitä lähtien Huimariinan menestys onkin ollut lähes katkeamatonta, ja yleensä kilpaillessaan Huimariina on kamppaillut kärkisijoista.

Kuningatarkilpailuun Huimariina osallistuu kuitenkin vasta toista kertaa. Kaksi vuotta sitten se oli Turussa kokonaiskisan neljäs. Tuolloin se oli avausmatkan kakkonen, mutta laukkasi sunnuntain molemmilla osamatkoilla saaden niistä sijat kuusi ja yhdeksän. Viime kausi jäi Huimariinalta pahasti vajaaksi tamman loukattua jalkaansa. Se jäi tauolle jo toukokuussa palaten radoille vasta tämän vuoden helmikuussa.

Huimariina on voittanut kauden seitsemästä startistaan neljä, ja viime kisoissaan se on osoittanut vankkaa kuntoa: se voitti sekä 15 000 euron ykköspalkinnolla ajetun Powerparkin mailin tammalähdön että Vermon pitkän matkan katsastuksen. Onnistuessaan Huimariinalla onkin kykyjä kokonaiskilpailun voittoon asti.

Huimariinan isä K.M. Nopsa oli ikäluokkansa derbyvoittaja, jonka kilpailu-ura päättyi jo kuusivuotiskauteen. Viime vuonna kuolleesta oriista jäi yhteensä 255 jälkeläistä, joista yli sadantuhannen ovat päässeet Huimariinan lisäksi Topper ja Haaste-Poika.

Huimariinan emän veli on Huiman Pyste, jolla Harri Konttinen osallistui kolmesti kuninkuuskisaan. Parhaimmillaan se oli 2007 Kouvolassa, jolloin se oli jokaisella osamatkalla kakkonen Saran Salaman jälkeen.  Muutenkin kuninkuuskisan kakkospaikka on tullut Huimariinan sukulaisille tutuksi: isänisä Kihin-Muisto oli Patrikin takana kakkonen kaikilla osamatkoilla sekä 1988 että 1989, emänisä Vokker taas oli kuninkuuskisan kakkonen 1980 ja 1981.

Huimariinan otti viimeistelystartissaan Vermossa uransa 33. täysosuman ja sai taustajoukkojen ilmeet muikeiksi. Tamman ympärillä kaksi Aria, ohjastaja Moilanen ja osaomistaja Kuronen, sekä Johanna Sianoja.

Huimariina valmentaja Johanna Sianoja on alkuperäiseltä ammatiltaan hevoshieroja, mutta viime vuosina hän on siirtynyt kokonaan ravivalmentajaksi.

Ohjastaja Ari Moilanen on kunkkarihistorian menestyneimpiä kuskeja. Vihtiläinen on ajanut yhteensä kolme kuninkuus- ja kolme kuningatartitteliä ajokkeinaan Köppinen, Villihotti ja V.H. Suvitar. Tänä vuonna Moilasella on hyvät saumat molemmissa pääkilpailuissa.

 

Marj-Lovviisa

Omistaja Life Stable, valmentaja ja ohjastaja Hannu Lindström, kasvattaja Tapio Hölttä, hoitaja Rosa Salonen

Seitsemänvuotiaan Marj-Lovviisan esiintymistä kuningatarkisassa seurataan erittäin suurella mielenkiinnolla. Tamma oli tarjolla pääsarjaan jo vuosi sitten, mutta tuolloin sen kohtalona oli karsituksi tuleminen. Nyt rima ei edes heilahtanut, vaan Marj-Lovviisa kuului itsestäänselviin osallistujiin. Meriitteinään Marj-Lovviisalla on useampikin totosija avoimista tammalähdöistä sekä voitto Teivon 3100 metrin tammakisasta, tuolloin toki hyvityksen turvin kovimpiin tammoihin nähden.

Viime startissaan Marj-Lovviisa oli Vermon avoimella tammamaratonilla kakkonen Huimariinan takana. Se on näyttänyt selvittävänsä kaikki matkat, ja jos tuurit ovat kohdallaan, Marj-Lovviisa voi olla kuninkuuskisassa kuinka korkealla tahansa, vaikka onkin kisan nuorin ja rutinoitumattomin osallistuja.

Marj-Lovviisa on Hannu Lindströmin hevosmiesuran paras hevonen. Kuva: Ville Toivonen

Marj-Lovviisa on Hannu Lindströmin elämän hevonen. Lindström hankki sen itselleen varsana ja on ajanut kaikki Marj-Lovviisan startit lukuun ottamatta yhtä Jorma Kontion ja yhtä Ari Moilasen ajamaa kisaa. Kuninkuusraveissa Lindström on ensimmäinen romaniajaja sitten vuoden 1972, jolloin Valte Salojensaari ohjasti kuninkuuskisassa Kuva-Lohkoa.

Marj-Lovviisan isä Tähti-Vokker oli ikäluokkansa parhaimmistoa ja mm. Derbyn kakkonen. Aikuisiällä se kuitenkin kärsi vaivoista ja kilpailu-ura jäi katkonaiseksi. Tähti-Vokkerin jälkeläisistä ylivoimainen ykkönen on kaksinkertainen ravikuningas Erikasson.

Marj-Lovviisan emä Hysteri A oli ennätyksellään 24,7a kelpo kilpatamma. Sen seitsemästä varsasta tähtijuoksija on myös esikoinen Juguli. Marj-Lovviisaa nuoremmista varsoista Hannu Lindström on hankkinut itselleen kaksivuotiaan oriin Ohimennen (Suivikas).

Nimensä Marj-Lovviisa on saanut Esa Pakarisen laulusta.

 

Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Naputus

Omistaja, kasvattaja, valmentaja ja hoitaja Kari Viljakainen, ohjastaja Esa Holopainen

Pohjanmaan kovaan tammakaartiin kuuluva Naputus on noussut tällä kaudella tammaparhaimmiston tuntumaan. Avoimella tammatasolla se on kilpaillut Helätin-Ajossa, jossa se oli kuudes, sekä viime kisassaan Mikkelin maililla. Tuolloin sijoitukseksi tuli yhdeksäs, mutta parempaankin oli mahdollisuus, sillä Naputus laukkasi päätöspuolikkaan alussa hyökättyään jo neljännelle radalle. Tuloksena oli joka tapauksessa tamman uusi ennätys 24,5a, jolla se on myös uusi valiojuoksija.

Naputus tunnetaan hyvistä voimavaroistaan, ja jos se malttaa ravata, sen voi odottaa parantavan asemiaan päätösmatkalla. Teivon kolmen kilometrin voltissa Naputus oli Marj-Lovviisan jälkeen toinen.

Naputuksen isä Auraus oli vuosikymmen sitten Suomen ehdottomia ykkösravureita. Kuninkuuskisassa se oli mukana kolmesti, parhaana tuloksenaan heti ensi yrittämällä tullut kokonaiskisan kakkossija Jyväskylässä 2008. Tuolloin kisa oli huippujännittävä, sillä Auraus hävisi kuninkuuden voittaneelle Saran Salamalle kokonaiskisassa vain 0,2 sekuntia. Aurauksen uran suurin voitto oli vuoden 2008 Suur-Hollola-Ajon voitto täyden voltin silloisella SE-ajalla 21,3ke. Vajaat kaksi vuotta sitten kuolleesta Aurauksesta jäi 204 jälkeläistä, joista menestynein on tamma Taruntuuli.

Kari Viljakainen luovuttaa Naputuksen ohjat Rovaniemelläkin Esa Holopaiselle.

Jo Naputuksen emä Maribella oli Kari Viljakaisen kasvatti. Maribellan ura radoilla jäi lyhyeksi, sillä tammalla oli kurkkuvika, jonka takia se siirtyi 16 startin ja yhden voiton jälkeen siitokseen.

Maribellan isoveli Laaka 25,9a oli Viljakaisen edellinen menestyshevonen. Muiden käsissä olleista sukulaisista Naputuksen kolmas emä Vekselinda 28,4a oli tähtijuoksija, ja sen nimi näkyy nykyisin monen hevosen sukutaulussa: Vekselindan poika Linkker (Mikker) oli suomenhevosten kouluratsastusmestari, josta jäi 66 jälkeläistä.

Naputuksen ohjissa on Esa Holopainen, joka on kuninkuussarjoissa kokenut konkari. Holopaisen paras saavutus on kuningatarkisan kakkossija Maijulilla Oulussa 2010.

 

Niemen Cecilia

Omistaja ja kasvattaja Niemenkylän Kartano, valmentaja Jukka Mononen, ohjastaja Risto Tupamäki, hoitaja Anna Mononen

Kuningatarkisan ensikertalaisiin kuuluu myös Niemen Cecilia, joka on tällä kaudella noussut uudelle tasolle oltuaan koko viime kauden sivussa radoilta jalkaongelmien takia. Tältä kaudelta Niemen Cecilialla on 15 starttia, parhaina paloina T76-voitto Kouvolasta ja avoimen tammalähdön kakkossija Forssasta.

Niemen Cecilia on saanut kauden aikana rutkasti lisää vauhtiakin, mutta epävarmuus haittaa edelleen toisinaan. Voimavaransa Niemen Cecilia on osoittanut jo moneen kertaan, ja jos se malttaa ravata, tamma voi nousta kokonaiskisassa korkealle.

Niemen Cecilian taustat ovat mielenkiintoiset. Vihtiläisessä Niemenkylän Kartanossa on pitkät suomenhevosperinteet, sillä Grahnin suku on jalostanut suomenhevosia jo yli sadan vuoden ajan. Tilan aiemmat isännät Arne ja Patrik Grahn olivat intomielisiä suomenhevosmiehiä, ja Patrikin kuoltua vuonna 2008 hevosonnettomuudessa hänen poikansa Rikhard ja Henri Grahn ovat jatkaneet suomenhevosten pitämistä.

Niemenkylän Kartanon kasvateista menestyneimpiä on ollut Niemen Cecilian emänisä Etsaus, joka oli kartanon omaa kasvatusta useamman sukupolven ajalta. Niemen Cecilian emä Niemen Opri 27,7a on jättänyt kolme tähtijuoksijaa, samoin sen emä Anselo.

Niemen Cecilia, Risto Tupamäki ja Anna Mononen Kouvolan T76-sankareina.

Valmentaja Jukka Mononen tunnetaan paitsi ravivalmentajana, myös oriinpitäjänä. Talon hevostoiminta on hiljalleen siirtymässä seuraavalle sukupolvelle eli Jukan tyttären Anna Monosen vedettäväksi, mutta Niemen Cecilian kohdalla valmentajana on Jukka ja hoitajana Anna.

 

Ryti-Tyttö

Omistajat Kai Pajala, Olli-Matti Porola ja Marko Taittonen, kasvattaja Jukes-Talli, valmentaja Olli-Matti Porola, ohjastaja Jonny Länsimäki, hoitaja Johanna Sokka

Tuolloin Henna Mikkosen valmennuksessa ollut Ryti-Tyttö oli ensimmäistä kertaa kuningatarkilpailussa kaksi vuotta sitten, mutta sen kisa sujui alavireisesti tamman jäädessä kokonaiskisan yhdenneksitoista. Ryti-Tyttöä on tarjottu kuningatarkisaan myös vuosina 2015 ja 2017, mutta noina kertoina se tuli karsituksi kisasta – etenkin ensimmäisellä kerralla melkoisen keskustelunkin saattelemana.

Tällä kertaa valinnasta tuskin tarvitsi edes keskustella, sillä Ryti-Tytöllä on takanaan hyvä kausi. Avoimista tammalähdöistä Ryti-Tytöllä on nelossijat Forssasta ja Ylivieskan Helätin-Ajosta, ja Powerparkin rahakkaalla maililla se oli komeasti kolmas. Ryti-Tytöllä on kykyjä nousta korkealle myös kuningatarkilpailussa.

Suvun puolesta Ryti-Tytöllä on Rovaniemellä perinteitä puolustettavanaan, sillä sen emä Tähtitar oli Rovaniemen edellisissä kuninkuusraveissa 2004 kokonaiskisan kolmas. Parasta antia oli päätösmatkan selvä ykkössija.

Ryti-Tytön osaomistaja Marko Taittonen teki töitä sekä Tähtittaren että Ryti-Tytön isän Vaakunan kanssa näiden ollessa valmennuksessa Taittosen silloisella työnantajalla Aki Antti-Roikolla. Vaakuna oli voitokas kilpahevonen 29:llä ykkössijallaan, mutta siitoksessa siitä jäi vain kolme jälkeläistä. Niistä Ryti-Tyttö on ainoa kilpaillut.

Ryti-Tytön osaomistaja Marko Taittonen on tehnyt töitä sekä tamman isän että emän kanssa. Kuva: Ville Toivonen

Ryti-Tytön ohjastaja Jonny Länsimäki, 23, kuuluu nuoren polven menestysohjastajiin. Ryti-Tytön kahden vuoden takainen kuningatarkilpailu oli hänen ensikosketuksensa kuninkaallisiin sarjoihin.

 

Saaga S

Omistaja Ravitalli Pyysalo, valmentaja Ilkka Pyysalo, kasvattajat Juha, Juhani ja Susanna Keskimaunu, ohjastaja Matti Nisonen, hoitaja Milla Pyysalo

Saaga S on kolminkertainen ravikuningatar ja yksi kaikkien aikojen parhaista suomenhevostammoista. Viime vuonna Vermossa Saaga S voitti päätösmatkan, kaksi vuotta sitten se voitti avausmatkan ja kolme vuotta sitten Joensuussa Saaga S dominoi kuningatarkisaa voittamalla kaikki kolme matkaa. Jo vuotta aiemmin Porissa se oli todella lähellä kuningattaruutta, mutta mailin maalilaukka pilasi kaiken.

Tämän vuoden kuningatarkilpailussa Saaga S on yksi suurimmista kysymysmerkeistä. Kiima- ja kavio-ongelmista kärsineen tamman alkukausi ei ole täyttänyt odotuksia, ja varsinkin sen toissa kerran kilpailu Vermossa oli suuri pettymys. Viimeistelystartti Mikkelissä kuitenkin osoitti käyrän olevan taas nousussa, sillä Saaga S kiersi radalta 12 maililla neljänneksi. Joka tapauksessa Saaga S on yksi kuningatarkisan avainhevosista, onhan se näyttänyt laatunsa kilpailijana jo moneen kertaan.

Saaga S:n tarinasta on tehty elokuvakin, ja sen tarina onkin melkoinen saaga: se on Pyysalon pariskunnan ensimmäinen hevonen, jonka rinnalla Ilkka Pyysalo on kasvanut raviurheilun ammattilaiseksi. Ohjastaja Matti Nisosen hevostausta on mittavampi, hänen isänsä Olavi Nisonen muistetaan mm. Hovi-Arin derbyvoitosta, isoisä Suune Nisonen taas ajoi Hätävaran kuninkuuskilpailun neljänneksi Kouvolassa 1973.

Milla ja Ilkka Pyysalo sekä Matti Nisonen Saaga S:n ympärillä Vermossa tamman voitettua kolmannen kuningatarkilpailunsa.

Saaga S:n isä Turo on yksi suomenhevosrodun suurimmista periyttäjistä. 26-vuotiaaksi eläneestä oriista jäi yli 1200 jälkeläistä, joista kuninkaallisiin titteleihin ovat Saaga S:n lisäksi yltäneet ravikuningas Jokivarren Kunkku sekä ravikuningattaret I.P. Vipotiina, Marimin ja Turotuuli. Tänä vuonna sekä kuninkuus- että kuningatarkilpailussa on mukana kaksi Turon jälkeläistä.

Emälinjaa on jalostettu Keskimaunun perheessä useamman sukupolven ajan. Etenkin Saaga S:n kolmas emä Sumutar oli periyttäjätamma viidellä tähtijuoksijallaan. Kasvattajakolmikosta raviväelle tutuin on Juha Keskimaunu, Vermon ratamestari, jolla on aiemmalta uraltaan raviurheilijana myös 50 ajettua voittoa.

 

Sävel-Taika

Omistaja, valmentaja ja ohjastaja Olavi Oja-Nisula, kasvattaja Talli Sävel, hoitaja Kirsi Vierikko

Sävel-Taika löysi kuntonsa kuningatarkilpailun valintoja ajatellen yhdennellätoista hetkellä. Vielä pari kuukautta sitten sen nimi ei ollut monenkaan huulilla, mutta etenkin Vermon pitkän matkan katsastuksen kiri kolmanneksi nosti sen mukaan kuningatarkisaan.

Sävel-Taika on toki näyttänyt hyvyytensä jo monesti aikaisemminkin. Viime kaudella se juoksi neljä voittoa ja kaikkiaan yhdeksän totosijaa nousten samalla kovasti sarjoissaan.

Suvultaan Sävel-Taika on mielenkiintoinen. Sen isä Jalokiri voitti yhdeksän kertaa 38 startistaan, mutta siitoskäytössä se oli lähinnä sukunsa takia: Jalokirin emä Valomerkki oli nelinkertainen ravikuningatar ja yksi suomenhevosrodun parhaista tammoista. Valomerkistä jäi vain kolme oripuolista varsaa, joten sen suku on jatkunut vain Jalokirin kautta.

Jalokiri oli kotisiitosoriina kouvolalaisen Aki Laurilan Talli Sävelellä, jolle siitä syntyi yhteensä 21 varsaa. Parhaita ovat olleet Sävel-Taikan emän Viivu Millerin jälkeläiset, joista kaksi on valio- ja kaksi tähtijuoksijoita. Kaikki neljä ovat tehneet ainakin pääosan urastaan Olavi Oja-Nisulalla.

Viivu Milleri oli huippunopea tamma, joka voitti kuusi uransa seitsemästä ensimmäisestä startista. Sen ura jäi lopulta yhdeksään voittoon 19:stä startista, mutta siitoksessakin jälki siis oli hyvää. Myös Sävel-Taikan emänemä Liehus oli periyttäjätamma, joka jätti kuusi tähtijuoksijaa, parhaana yli 100 000 euroa tienannut Otto Milleri.

Olavi Oja-Nisula lähtee uransa ensimmäiseen kuningatarkisaan. Kuva: Ville Toivonen

Ilmajokinen Olavi Oja-Nisula on kokenut ja varsin menestynyt raviurheilija. Hänen aiempia menestyshevosiaan on Virturi, ja hän on ajanut myös 14 voittoa Akaasialla. Sen omistaja Ari Oja-Nisula on Olavin serkku.

 

Vieskerin Virva

Omistaja Talli Vanhahonko, kasvattaja Jukka Vanhahonko, valmentaja Sanna Päivike, ohjastaja Mika Forss, hoitaja Harri Viinanen

Nyt kahdeksanvuotias Vieskerin Virva on jo pitkään tiedetty kykyhevoseksi, jolta odotetaan tulevina vuosina paljon. Se teki läpilyöntinsä tammaparhaimmistoon viime kaudella, jolloin se osallistui ensimmäistä kertaa kuningatarkilpailuun. Osamatkasijoitukset kolme, kuusi ja viisi tiesivät kokonaiskisan viidettä sijaa.

Vieskerin Virva on jaksava hevonen, ja sitä on rakennettu harkituin liikkein. Uransa ensimmäisen mailin Vieskerin Virva juoksi viime vuoden kuningatarkilpailussa, jossa se meni ajan 22,0a.

Tällä kaudella Vieskerin Virva alkuvuodesta parasta kuntoaan, mutta viime starttien perusteella se on löytymässä. Viimeistelystartissaan Vermon pitkällä matkalla se oli neljäs, ja Vieskerin Virvalta voi odottaa hyvää panosta kokonaiskilpailussa.

Isä Viesker teki kuninkuusravihistoriaa voittamalla viisi kuninkuutta putkeen. Nyt eläkkeellä oleva ori oli myös siitoksessa ennätyksellinen, sillä siitä jäi peräti 1497 jälkeläistä. Ravikuninkaaksi sen pojista on yltänyt Vitter, kuningattareksi tytär B. Helmiina. Tällä kaudella vieskeriläisistä on menestynyt etenkin ruuna Polara.

Ennen Vieskerin Virvaa emälinjan nimihevonen oli sen kolmannen emän poika Maajussi, jota käytettiin siitokseenkin 23 varsan verran.

Vieskerin Virva on Sanna Päivikkeen silmäterä. Kuva: Ville Toivonen

Vieskerin Virva on honkajokelaisen Vanhahongon perheen kasvatteja. Sen emänemänemä Morsian oli Pasi Vanhahongon ensimmäisiä hevosia, ja nyt perheen käsissä on ensimmäistä kertaa kuningatartason tamma. Vieskerin Virvan kasvattaja on sukutilaa nykyisin isännöivä Jukka Vanhahonko, joka on Pasin poika. Tamman omistajiin kuuluvat lisäksi Pasin sisarukset Jussi Vanhahonko ja Päivi Malinen.

Valmentaja Sanna Päivike pyörittää Kankaanpäässä isänsä Kimmo Päivikkeen kanssa keskisuurta tallia, johon kuuluu valmennettavien lisäksi siitostammoja ja varsoja. Kesäisin tilalla on vuosikausia ollut varsoja laiduntamassa. Kasvatit on nimetty Isosalon -etuliitteellä, ja tila sijaitsee Isosalontiellä. Sanna Päivikkeen muita menestyshevosia ovat olleet Kihus ja Kume, joka voitti 5-vuotiaana Tawaststjernan muistoajon.

Raviohjastajien Euroopan mestari  Mika Forss ajoi Vitterin ravikuninkaaksi kaksi vuotta sitten. Kuningatarkilpailussa hänen paras saavutuksensa on Norikon kakkossija Joensuun 2015 kuningatarkisassa.

Vilma Lyydia

Omistajat Milla Hiekkaranta ja Teija Ratinen, kasvattajat Teija ja Martti Ratinen, valmentaja Martti Ratinen, ohjastaja Tuomas Pakkanen, hoitaja Teija Ratinen

Vilma Lyydian kulku menestystammaksi ei ole ollut kaikkein yksinkertaisin. Se aloitti uransa viisivuotiaana, mutta tuolloin kaikki neljä starttia päättyi hylkäykseen laukoista. Kuusivuotiaana se alkoi jo saada juonen päästä kiinni, ja kausi tuottikin kolme voittoa ja kolme kakkossijaa. Laukat olivat edelleen ennemmin sääntö kuin poikkeus, mutta pikkuhiljaa Vilma Lyydia on varmistunutkin: kolme seuraavaa kautta tuottivat yhteensä 22 voittoa ja melkoisen marssin läpi sarjojen.

Tältä kaudelta Vilma Lyydian voittotili on vielä avaamatta. Kauden parasta antia ovat olleet Helätin-Ajon kolmossija sekä kakkoset Kajaanin ja Vieremän T76-raveista. Vermon pitkän matkan katsastuksessa Vilma Lyydia oli kuudes.

Teija Ratinen ja Tuomas Pakkanen juhlimassa Vilma Lyydian kanssa.

Vilma Lyydian isä Sikko oli Risto Tupamäen menestyshevonen, joka voitti 44 kertaa ja oli 1998 kuninkuuskisan kuudes. Sikkoa käytettiin siitokseen yhteensä 13 kautta, mutta kaikki sen ikäluokat ovat alle kymmenen varsan kokoisia, ja varsoja on yhteensä vain 79. Joukossa on monta hyvää kilpahevosta, Vilma Lyydian lisäksi mm. kuningatarkilpailuun osallistuneet Hujanhajan ja Fortunatar. Neljä eniten ansainnutta sikkolaista ovatkin tammoja.

Ratisen perheellä ja Vilma Lyydian suvulla on vankat perinteet kuninkuusravien pääsarjoissa. Emänemä Vilmava oli Harri Konttisen ajamana neljäs Oulun 1994 kuningatarkilpailussa, sen poika eli Vilma Lyydian emän veli Einomies taas oli vuoden 2009 kuninkuuskisan seitsemäs Mauri Jaaran ajamana.

Kauempana sukutaulussa emälinjan nimihevonen on kaksinkertainen kuninkuuskakkonen Hiluri, jonka emä Paavin-Sirkka on Vilma Lyydian neljäs emä.

Vilma Lyydian kuski Tuomas Pakkanen on menestynyt kuninkuusravien pääsarjoissa etenkin Camrilla, jolla hän voitti Kuopiossa 2013 avausmatkan ja oli kokonaiskisan kolmas. Kuninkuuskaan ei ollut kovin kaukana, sillä Camri hävisi voittaneelle Erikassonille 0,6 sekuntia.

 

Virin Camilla

Omistaja Scuderia Camerata, kasvattaja Heikki Smolander, valmentaja Reino Miettinen, ohjastaja Hannu Torvinen, hoitaja Arja Miettinen

Kahtena viime vuonna kuningatarkilpailun kolmoseksi sijoittunut Virin Camilla on tänäkin vuonna yksi kisan avainhevosista. Kauden kovimpia saavutuksia ovat Helätin-Ajon ylivoimavoitto sekä Powerparkin tammakisan kakkossija. Viime kisassaan Mikkelissä Virin Camilla oli kolmas.

Kuningatarkisoistaan Virin Camilla on suoriutunut loistavasti. Ensimmäisellä yrityksellään Turussa se oli osamatkoilla viides, kolmas ja seitsemäs, ja viime vuonna matkasijoitukset paranivat neloseksi, ykköseksi ja kakkoseksi.

Virin Camilla oli jo varsavuosinaan ikäluokkansa parhaimmistoa. Nelivuotiaana se oli toinen Oulu Expressissä ja viisivuotiaana Villinmiehen Tammakilpailussa. Ikäluokkansa Derbyssä se oli kisan parhaana tammana viides.

Hannu Torvinen ja Reino Miettinen juhlavissa tunnelmissa Vermon kuningatarkisan mailin voiton jälkeen.

Reino ja Arja Miettinen hankkivat Virin Camillan pikkuvarsana kasvattaja Heikki Smolanderilta. Suku on enemmän kuin kohdallaan: Virin Camillan isä on aikansa superlahjakkuus, suurmestari ja periyttäjäori Cameron.

Tuusniemeläisen Smolanderin perheen jalostama emälinja taas on yksi rodun parhaista. Samaa sukua ovat täysveljekset Vixen, Vixus ja Vixeli, jotka kilpailevat Rovaniemellä kuninkuuskisassa, Pikkukunkussa ja Pikkuprinssissä. Niiden kolmas emä Viritin on Virin Camillan emänemä. Emälinjalta on myös mm. nelinkertainen kuninkuuskilpailija Frans, jonka emä on Virin Camillan emän sisko.

 

Jaa artikkeli:

Artikkelit Suomi