”Raviurheilu kuihtuu ilman nuoria ja harrastajavalmentajia sekä ilman uusia katsojia”

8.5.2019 - 5:00 | Kaijaleena Runsten Artikkelit Suomi Ulkomaat

Stefan Hultman (vas.) ja Johan Lindberg puhuivat raviurheilun tulevaisuudesta ja myös vähän sen menneisyydestä Vermossa lauantaina. Kuva: Antti Savolainen

”Meillä on niin Ruotsissa kuin Suomessa raviurheilussa hienoja hevosia, hoitajia, valmentajia ja ohjastajia. Urheilu itsessään voi siten hyvin. Mutta muutosta tarvitaan. Ja se pitää tehdä meidän kaikkien yhdessä”, painotti ruotsalainen Johan Lindberg Vermossa viime lauantaina.

Ennen Finlandia-ajoa järjestettiin tilaisuus, jossa Johan Lindberg kertoi Ruotsin raviurheilun tulevaisuusohjelmasta Pegasuksesta. Paikalla oli myös tunnettu entinen menestysvalmentaja, nykyinen ravikommentaattori Stefan Hultman, joka kertoi omasta vaiheikkaasta urastaan.

Kaksikko on kiertänyt ympäri Ruotsia liki vuoden ajan. Yhteensä Pegasus-ohjelman puitteissa on vastaaviin tilaisuuksiin osallistunut noin 3 500 kuulijaa noin 30 radalla.

Lindberg toimi vappuun asti Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön Svensk Travsportin (ST) pääsihteerinä. Hän jätti tehtävän, jota oli hoitanut yhteensä lähes 6 vuotta ja kertoi jatkavansa raviurheilun parissa, mutta ei paljastanut miten.

 

Pelivaihdot ja palkintorahat ovat Ruotsissa jatkaneet nousuaan. Näiden talouden kovimpien mittareiden valossa lajilla menee siis Johan Lindbergin mukaan hyvin. Tämä on kuitenkin harhaa.

”Tällä tahdilla 16-25 -vuotiaita ohjastajia ei ole vuonna 2026 enää lainkaan”, Lindberg laskee.

”Ei siis auta, vaikka kapea ammattilaisten joukko saisi lisää rahaa. Laji kuihtuu, jos nuoria sekä harrastajia sekä pientreenareita ei ole.”

Harrastajalisenssien määrä on pudonnut 8 000:sta 4 000:en eli määrä on puolittunut tällä vuosituhannella. Myös treenissä olevien hevosten määrä on vastaavasti laskenut: vuonna 2000 starttasi 24 000, viime vuonna 15 000 ravuria.

”Meillä on erinomainen laji. Mutta se pitää ihan ensiksi kertoa niille, jotka eivät lajia tunne”, sanoi Johan Lindberg. KUVA: Antti Savolainen

Digitalisaatio ja kaupungistuminen laittavat raviurheilun kokonaan uuteen tilanteeseen kaikissa ravimaissa. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa, mihin Ruotsissa havahduttiin reilu viisi vuotta sitten. Siitä alkoi Pegasus-tulevaisuusohjelman suunnittelu ja toimeenpano.

Sen puitteissa on nyt koulutettu 850 raviratojen ja hevosalan yhdistysten parissa toimivaa. Johan Lindbergin mukaan oleellisinta on, että tavoitteet ovat yhteiset ja lajin kehittämisestä puhutaan yhtä kieltä.

Hän vertasi raviurheilua suosikkilaji jalkapalloon. Molemmilla on erilaisia kannattajia.

Esimerkiksi huippujoukkue FC Barcelona tarjoaa yhtä lailla elämyksiä 82-vuotiaalle espanjalaisrouvalle, joka on kannattanut joukkuetta nuoruudesta asti, kuin nuorelle kiinalaismiljonäärille. Rouva käyttää yhä samaa fanihuivia kuin vuosikymmeniä sitten, verkon kautta idoleitaan seuraava kiinalaismies taas ostaa kaiken fanitavaran, minkä voi vain saada.

He ovat yhtä lailla tärkeitä joukkueelle, sillä ”ilman paloa ei ole lajia”, Lindberg painotti.

 

Raviurheiluun kaivataan uusia kävijöitä. Ruotsissa on laskettu, että jos jokainen vuosittain raveissa kävijä toisi yhden kerran kaverin mukana, lajiin pääsisi tutustumaan puoli miljoonaa uutta mahdollista kannattajaa. Suomessa raviurheilun seuraajia arvioidaan olevan noin 220 000.

Johan Lindberg kertoi myönteisen esimerkin, kuinka hänen tyttärensä 4-vuotispäivät järjestettiin Solvallan ravikoululla. Kun kaikki päiväkotikaverit kutsuttiin, jopa 40 lasta tuli paikalle. Näistä 90 prosentin vanhemmat eivät tienneet ravikoulun olemassaolosta lainkaan.

”Nyt viisi lapsista osallistuu edelleen ravikoulun toimintaan. Vanhempien mielestä se on parempi vaihtoehto kuin ratsastuskoulu. Ei ole jonoja tunnille, lapsi pääsee hoitamaan hevosta enemmän, he oppivat sekä ajamaan että ratsastamaan. Kaiken lisäksi lysti on halvempaa.”

Näin siitä huolimatta, että pääkaupungin Tukholman alueella on yksi ainukainen ravikoulu mutta kymmeniä ratsastuskouluja.

”Kuinka tuoda hevonen kerrostalokaksioon? Meidän pitää ajatella koko laji uusiksi”, Lindberg sanoi.

Samaan kiinnitti huomion tulevaisuustutkija Ilkka Halava, joka kannusti helmikuun alussa Suomen Hippoksen tulevaisuusseminaarissa raviurheilua heräämään lasten ja nuorten muuttuneeseen maailmaan. (Voit lukea otteita Halavan esityksestä MT Ravien sivulta.)

 

Lindbergiltä myös kysyttiin pelaajien pakollisesta rekisteröinnistä. Se tuli Ruotsissa käyttöön vuodenvaihteessa. Suomeenkin sitä suunnitellaan parin vuoden sisään.

”Siihen pitää sopeutua. Mutta en ole taloudellisesti pelaamisesta huolissani”, hän sanoi.

”Teidän kannattaa kuitenkin valmistautua rekisteröintiin kunnolla ajoissa. Ruotsissa luotettiin, että radalla pelaamiseen saadaan poikkeus. Sitä ei tullut.”

Stefan Hultman kannustaa kärsivällisyyteen. ”Hevonen aina ensin”, hän sanoo. KUVA: Antti Savolainen

Stefan Hultman on yksi Ruotsin raviurheilun Hall of Fameen yltäneistä ammattilaisista. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Menhammarin siittolaa pitävän Klebergien suvun menestysravurien valmentajana.

Hultman kertoi värikkäitä tarinoita uraltaan, joka alkoi suoraan koulun penkiltä Solvallan talleilla. Hultman piruili halunneensa aloittaessaan 1980-luvun taitteessa suoraan uudeksi Stig H:ksi (Johansson). Idolinsa rinnalle hän on saavutuksillaan yltänyt, mutta helpolla se ei ole tullut.

Suurimman voittonsa, Prix d´Ameriquen, hän saavutti Maharajah`n valmentajana vuonna 2014. Vuotta myöhemmin harvinainen  lihas- ja hermosairaus myastenia vei täysin miehen liikuntakyvyn. Hän joutui sairauslomalle mutta on toipunut ja työskentelee peliyhtiö ATG:n raviasiantuntijana.

 

Vuosituhannen vaihteessa Hultman matkasi Skellefteån radalle 4-vuotiaiden tammojen ikäluokkakisaan yhdellä valmennettavallaan. Reissu ei Hultmania innostanut. Olihan matkaa  porojen ja susien maille ”150 peninkulmaa” (todellisuudessa noin 770 kilometriä) kuten mies piruillen kertoi.

Kuinka ollakaan pääkaupungin treenari jäi kakkoseksi, kun ohi pinkaisi ”jokin tuntematon tamma”.

Voitto oli selvä, mutta kotimatka tuntui vielä ”pirun paljon pidemmältä”.

Meni aikaa ja Hultmanin puhelin soi. Sama tamma oli kaupan. Siitä oli jo kova tarjous Italiasta.

Kun Hultman kuuli ostajaehdokkaan nimen, hän totesi, ettei suosita kauppaa. Samaisella italialaisella ja Hultmanilla oli yhteinen menneisyys Hultmanin toimiessa valmentajana Italiassa. Tuo reissu ei päättynyt hyvin, sillä Stefan palasi kotiin sanojensa mukaan pennittömänä ja työskenteli jonkin aikaa kokonaan eri alalla saadakseen perheelleen ylipäätään elannon.

Kuinka siis kävi? Tuntemattomasta tammasta tehtiin kaupat. Tai siis tarkalleen ottaen, Menhammarin siittola teki, Hultmanin suosituksesta.

Chili Khanin ensimmäinen varsa (isä Viking Kronos) sai vuonna 2005 nimen Maharajah.

Jaa artikkeli:

Artikkelit Suomi Ulkomaat