Riksussa ravataan jo yhdeksättä vuosikymmentä – paikkakunnan suurin kesälaji

11.8.2019 - 8:00 | Kaijaleena Runsten Artikkelit

Riihimäen katettu katsomo oli pullollaan muun muassa näissä raveissa, kun Louhelaisen perheen Joivi päätti uransa kotiradalla heinäkuun lopussa 2017. Kuva: Pasi Järves

Riihimäen kesäraveissa perinteitä edustavat noin 90 vuotta samalla paikalla toiminut rata, Eilan letut ja välillä taukoa pitänyt Grand Prix. Uusiutuva vapaaehtoisten kaarti pitää toiminnan vireänä.

Uutta Riihimäen eli ”Riksun” raveissa on tänä vuonna Sukupolvien taisto -kilpailu, joka ajetaan tänään 11. elokuuta. ”Äidit ja pojat ja isät ja isät ja tyttäret” kisaavat parina.

Lähdössä ohjastavat Patri ja Jyrki Filatoff, Olli-Pekka ja Esa Holopainen, Joni-Petteri ja Tuija Irri, Iivari ja Anssi Nurminen, Jukka ja Heikki Torvinen sekä Emma ja Risto Väre.

Kolme raviperhettä ei päässyt mukaan yhteensattumien eli lähinnä toisitn ravitapahtumien vuoksi. Näin Koivusen, Korven ja Okkolinin perhettä ei ainakaan tänä vuonna nähdä lähtöauton takana.

”Nurmisen Anssi rupesi sitä puhumaan. Hän on asunut lapsena raviradan vieressä ja aloittanut uransa täältä”, Riihimäen raviseuran puheenjohtaja Ilmari Halinen kertoo idean taustan.

 

Viikon päästä sunnuntaina Riihimäen kausi päättyy perinteiseen Riihimäki Grand Prix`hin, joka on harvinaisempi 5-vuotiaille lämminverisille rajattu lähtö.

Einari Vidgrén voitti Otvalilla ensimmäisen kisan vuonna 1973. Se oli hänelle uran ensimmäinen suurkilpailuvoitto, Halinen kertaa. ”Silloin palkinnot maksettin käteisellä. Einarin mukaan niitä niitä seteleitä laskettiin monneen kertaan kotimatkan paariloissa.”

”Sitten oli 1990-luvulla ja vuosituhannen alussa pitkään taukoa, kun kesäravit oli muuallakin alamaissa.”

19 vuoden tauon jälkeen legendaarinen lähtö herätettiin henkiin vuonna 2013.

Grand Prix oli 1980-luvulla kesän suurkilpailuja. Sen ykkösestä voitti 40 000 markkaa.

Vielä aiemmin eli vuonna 1956 Riihimäellä on järjestetty myös Kuninkuusravit.

 

Riihimäen Raviseura vietti viime vuonna 90-vuotisjuhliaan. Seuran ensimmäiset ravit ajettiin tammikuussa 1928 Paalijärven jäällä.

”Eläinlääkäri Torsten Nyberg määräsi, että joka talollinen, joka haluaa ajaa kilpaa, rakentaa 75 metriä rataa”, Halinen kertoo jatkosta.

Tarkoitukseen osoitettiin soramonttu Riihimäen nuoren kauppalan pohjoispuolella, ja rata valmistui joko 1929 tai 1930. Tarkalleen samoilla sijoilla ajetaan siis edelleen.

”Kaupungin ja raviseuran yhteinen tahtotila on, että näin myös jatketaan”, seuran kahdeksas puheenjohtaja toteaa tyytyväisenä.

”Omalla maalla ollaan, mikä on hyvä juttu. Riihimäen kaupunki kaavoittaa paraikaa raviradan aluetta uudelleen. Saadaan rajat vastaamaan paremmin tilannetta, kun pieniä maapaloja sekä myydään että ostetaan.”

Kaavan pitäisi valmistua ensi vuoden syksyllä, minkä jälkeen on tarkoitus rakentaa varikolle huoltorakennus. Se tosin edellyttää myös Leader-rahoituksen saamista.

Ensi vuonna on tarkoitus tehdä lisää valjastuskatoksia, kunhan nähdään, millaiseksi tulos tämän kauden kuusista raveista kertyy.

Tämän vuoden remontti oli Eilan lettukahvilan puurakennuksen uusiminen. Tervakoskelainen Eila Kivistö on Riksun ravien grand lady. Iätön rouva paistaa joka raveissa lettuja, ja jono on pitkä,  joten puurakennuksen uusiminen oli tarpeellinen palvelus.

 

Vapaaehtoistoiminnan hiipumisesta on kannettu viime vuodet huolta. Ilmari Halisella on kuitenkin Riihimäeltä ja sitä ennen Turun Metsämäeltä kokemus myönteisestä käänteestä.

”Se, mikä on oleellista, meille tulee 10-15 uutta jäsentä vuodessa. He ovat valtaosin nuoria tai keski-ikäisiä naisia.”

”Riittää, kun nostat asian esiin, niin jo on joku käsi pystyssä: `mä hoidan´.”

Aktiivisuus näkyy myös harjoitusraveissa. Niitä on ajettu kesällä viikoittain eli yhteensä 12 kertaa. Mukana on 30-50 hevosta.

Riihimäen radalla muu paitis ”torni” ja totmyynti on vapaaehtoistyötä, mutta paikallinen viljelijä Maunu Kiuru hoitaa sopimuksella raviradan huollon ja kiinteistöt.

 

Kaupungin sitoutumista raviradan toimintaan kannustaa se, että nykyisin omakotialueiden keskellä sijaitsevalla rata-alueella järjestetään 16 ratsastuskisat.

Keskialueen kenttä toimii myös kaupungin kakkoskenttänä, jossa pelaa parhaimmillaan jalkapalloa noin 250 nuorta illassa.

Se tietää pientä haastetta omatoimisen hevosten harjoitusajon kannalta, sillä pallo karkaa usein radan puolelle ja nuorista joku sen perässä.

”Tarkoitus on kehittää toimintaa niin, että tulisi suojaverkot ja erityiset sosiaalitilat jalkapalloiluun. Mutta kunhan saadaan se kaava voimaan.”

Radan yhteiskäyttö tarkoittaa myös, että seurat tekevät yhteistyötä ravien järjestelyissä. Sunnuntairaveissa menee liki sata talkoolaisten ruokalippua, mikä tarkoittaa, että noin 30 varsinaisen toimitsijan ja totomyyjän lisäksi paikalla on runsas joukko väkeä liikenteenohjauksessa, ravintolatoiminnassa ja alueen siivouksessa.

 

Riihimäen kaupungin puolella on myös huomattu ravien merkitys kesätapahtumana. Ilmari Halinen veikkaa, että tämän kesän raveissa ylitetään 9 000 myydyn lipun raja. Sunnuntain iltaan ajoittuvia totoraveja on kuusi.

Pihtiputaan hevosystäväinseuran puheenjohtaja Martti Kuha kantoi Ravinetin haastattelussa muutama viikko sitten huolta siitä, ettei kesäratojen totopäiviä ajettaisi alas, kun ravipäiviä on väistämättä vähennettävä hevosmäärien vähetessä.

”Jotenkin hallitusti pitäisi vähentää. Ei maakuntaradat pelastu sillä, että kesäratoja kuritetaan”, Ilmari Halinen tuumii.

Hevosten vähentyminen kyllä näkyy. ” Toki hevoset ovat tiukalla. On just ja just riittänyt täysiin lähtöihin, muttei liioin ole ylitarjontaa.”

Halisen mukaan Riksussa kestetään viidelläkin ravipäivällä, mutta ”sitten pitää muidenkin vähentää”.

Kesäravit ovat tärkeitä paitsi uuden yleisön houkuttamisessa lajiin myös vapaaehtoisten näkökulmasta. ”Jos uutena mukaan saatu porukka menettää motivaationsa, sitten menetetään myös iso potentiaali tämän urheilun ja tapahtumien kehittämisessä.”

 

Riihimäen ravit 11. ja 18. elokuuta kello 17.

Jaa artikkeli:

Artikkelit