Tunnistuskäräjät: ”Hankala sillisalaatti”

31.1.2019 - 17:54 | Jarkko Nissinen Artikkelit

Oikealta takaa asianajaja Esa Puranen, asianajaja Antti Linna ja tätä avustanut Mikko Tolvanen. Pöydän päässä käräjätuomari Tiina Veranen ja käräjäsihteeri. Vasemmalla Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen ja asianajaja Matti Nurmela. Kuva: Ville Toivonen

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus aloitti tunnistusjupakan käsittelyn valmisteluistunnossa torstaina. Vaatimus oikeudelle on, että sakot kumotaan ja FI-status palautetaan sen menettäneille.

Hippoksen ovat haastaneet kaksi eri tahoa. Toinen taho koostuu 2 000 euron sakkomaksun saaneista, mutta FI-statuksen säilyttäneiden Ruotsissa tai Tanskassa tunnistettujen varsojen kasvattajista. Näissä tapauksissa tunnistaja kävi paikan päällä. Toinen taho koostuu Ranskassa etätunnistetuista, joilta sakon lisäksi muutettiin status FIU:ksi, jolloin hevoset eivät saa osallistumisoikeutta kasvattajakilpailuihin. Tunnistaja ei käynyt Ranskassa, vaan tunnistaminen tapahtui etänä.

Tanskassa ja Ruotsissa tunnistettujen haaran kasvattajia edusti asianajaja Esa Puranen. Yksi riidanalainen seikka on, jutun molemmissa haaroissa, onko Hippoksella kurinpito-oikeus kasvattajiin. Hippoksen mielestä rekisteröimällä hevonen sitoudutaan sääntöihin. Kasvattajien mielestä näin ei ole, eikä ravikilpailusääntöjä ole tarkoitettu kasvattajiin sovellettaviksi.

Ranskan haaran kasvattajien asiaa ajoi asianajaja Antti Linna. Hän myös kyseenalaisti sakotusoikeutta, mutta erityisesti tuli haastetuksi Suomessa syntyneen statuksen poisto Ranskassa etätunnistetuilta hevosilta.

Linna ihmetteli, miksi Ranskan haaran hevoset menettivät FI-statuksen mutta todennetusti 54, ehkäpä jopa 200, Tanskassa ja Ruotsissa tunnistettua eivät. Tanskassa ja Ruotsissa tunnistetut eivät käyneet Suomessa, mitä säännöt FI-statuksen saamiseksi edellyttävät. Linna väitti jopa, ettei varsoja ole tarvinnut tuoda Suomeen tunnistettavaksi viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Merkittävä erimielisyyskysymys on, missä ja miten tunnistus tapahtuu. Tunnistamiseen liittyy myös jalostusohjesääntö liitteineen sekä EU:n hevospassiasetus.

Ranskan etätunnistuskasvattajat vetoavat etteivät ole edes nähneet asiakirjoja, mitkä ovat liittyneet tunnistamiseen. Hippos puolestaan aikoo todistella, että tietoa menettelyn säännösten vastaisuudesta olisi ollut. Kyse on etätunnistamisen tehneestä henkilöstä ja kasvattajien asiamiehenä Ranskan päässä toimineesta henkilöstä.

Linnan mukaan Hippoksen FI-statuksen menettäneiden hevosten kurinpitopäätöksen perustetta on muokattu.

”On hätäillen tehty päätöksiä ja sitten jälkikäteen yritetty korjata. Tämä tekee tästä hankalan sillisalaatin”, Linna arvioi.

Epäselväksi tässä vaiheessa jäi, lähteekö Hippos siitä, että FI-status on hävinnyt. Se on viranomaisen myöntämä status, minkä poisto kurinpidollisena päätöksenä sekoittaa viranomaisvallan ja yhdistyksen omat säännöt. Jos on, mitätöiminen puolestaan olisi viranomaisprosessi, niin siitä ei ole selkeää päätöstä, eikä asianomaisia ole kuultu hallintolain edellyttämällä tavalla. Julkisen vallan käytön riitauttaminen tapahtuu hallinto-oikeudessa, joten ei ole poissuljettua etteikö jupakkaa jouduta käsittelemään myös siellä.

Hippoksen asianajaja Matti Nurmela perusteli annettuja sanktioita hevosenomistajien tasapuolisella kohtelulla. Linna puolestaan piti eri kohtelua FI-statuksen poiston suhteen mielivaltaisena.

Ydinkysymyksiä ovat, onko Hippoksella ollut kurinpitovaltaa kasvattajiin. Ja onko FI-statuksen menettäneiden rangaistus tasavertaisuusperiaatetta noudattava vai syrjivä verrattuna Tanskassa ja Ruotsissa tunnistettuihin, jotka Suomessa käymättä saivat FI-statuksen.

Asiassa joudutaan pitämään vielä toinen valmisteluistunto 3. huhtikuuta ennen pääkäsittelyä. Myös sovinto on mahdollinen.

Jaa artikkeli:

Artikkelit