Uljaassa mustassa on kaikki kohdallaan

17.10.2017 - 12:19 | Ville Toivonen Artikkelit

Run For Royalty kelpaisi ulkomuotonsa puolesta vaikka siitokseen. "Täytyy katsoa, jos ensi kaudella keskityttäisiin siihen puoleen", Mathias Furuhjelm nauraa yllättävän taitavasti Timo Nurmosta imitoiden. Kuva: Anu Leppänen

ARTJÄRVI. Kriteriumin voittaja Run For Royalty on yhden perheen määrätietoisen työn tulos. Ravinetti kertoo, millaisista paloista Run For Royalty ja sen suurvoitto on rakennettu.

 

Yksilö

Hevonen voi olla näyttävä olematta hieno tai hieno olematta näyttävä, Run For Royalty taas on molempia. Se erottuu tavallisesta maatiaisesta heti ensisilmäyksellä jo siitä syystä, että ori on iso ja musta, mutta se kestää tarkemmankin tarkastelun.

Run For Royalty on kevyt, pitkäjalkainen urheilutyyppi, jolla on siistit jalat ja valtava säkä. Ori on iso – ei jättiläinen (tähän palataan myöhemmin) mutta iso, ja kun se vielä tulevina vuosina saa lisää massaa ja kasvaa täysiin mittoihinsa, siitä tulee erikoisen hieno hevonen. Tätä kaikkea täydentää ilmeikäs pää ja terävä katse ja selvästi eloisa luonne.

”Viime aikoina se on alkanut näyttää vähän oriin elkeitä, mutta kiltti se on kaiken kaikkiaan”, Mathias Furuhjelm kuvailee orittaan, joka kulkee kotona nimellä Blixten eli Salama.

Run For Royalty on Michaela Borupin ja Mathias Furuhjelmin silmäterä. Kuva: Anu Leppänen

Ura

Run For Royalty syntyi ja kasvoi Kinttulan kartanossa yksivuotissyksyynsä asti. Tuolloin se muutti Vermoon ja Pekka Korven talliin opetettavaksi. Aika Vermossa kesti muutaman kuukauden.

”Pekka sanoi silloin, että tämä on hyvä. Ajattelin, että jos Pekka sanoo noin, niin hyvä sitten”, Mathias hymähtää. ”Photocopysta Pekka sanoi varsana että tämä on pikkujuoksija, ja siitä tuli kuitenkin derbyvoittaja, joten kai Pekka tästä tykkäsi aika tavalla.”

Mathias Furuhjelm jatkoi oriin valmentamista kotitilalla. Kaksivuotiskaudella tehot olivat valmentajan mukaan varsin maltillisia.

”Sen takapolvet olivat vielä heikot, eikä sille uskaltanut silloin antaa runtua. Sitä laitettiin koko kaksivuotiskesä tosi varovasti, kun se kasvaessaan vähän kipeytyi. Ajoin sen aikaa, kun se ravasi hyvin, ja heti, kun se alkoi ravata huonosti, lopetin. Pari kuukautta meni sillä lailla, kunnes sitten yhtenä päivänä annoin sen tulla suoran reippaammin, ja silloin hevonen vaikutti aivan älyttömän hyvältä. Silloin tiesin, että siinä on moottoria.”

Vaikka Run For Royaltysta oli ennen kilpailu-uran alkua positiiviset odotukset, Mathias Furuhjelm pyrki pitämään jalat maassa.

”Joka talossahan on Elitloppet-voittajia niin pitkään, kunnes pitää ruveta kilpailemaan. Kuten Korven Pekka sanoo, ei varsoista tiedä, ennen kuin niillä on ajanut viisi starttia.”

Opetuslähdön Mathias ajoi kaksivuotiskauden syyskuussa ja huhti-toukokuussa Run For Royalty juoksi kaksi nuoret radalle -lähtöä. Uransa avauksessa Hannu Torvisen ajama Run For Royalty jäi ajalla 17,6 seitsemänneksi, mutta kaikissa muissa starteissaan se on ollut kahden parhaan joukossa. Voittoja on tullut neljä ja kakkossijoja kaksi.

”Se olisi pystynyt voittamaan myös ne startit joissa sijoittui kakkoseksi, mutta painoi niissä lopussa niin paljon sisään päin, ettei sillä ole vaan pystynyt ajamaan voittajasta ohi”, Mathias kertoo.

Syykin onneksi selvisi.

”Kun suuta tutkittiin, nahan alta löytyi sudenhampaat, joihin kuolaimet painavat. Ne leikataan nyt kilpailukauden jälkeen.”

Kurakelissä juostu Kriterium oli Run For Royaltyn näytöstä raskaasta juoksusta huolimatta. Kuva: Anu Leppänen

Kriterium

Kriteriumin karsinta oli toinen kakkossijaan päättyneistä kilpailuista. Run For Royalty eteni kolmannelta radalta johtavan rinnalle ja näytti viimeisellä takasuoralla olevan jo saamassa yliotetta keulassa ravanneesta Piece Of Rockista. Loppumatkasta Run For Royalty kuitenkin meni niin vinoksi, ettei ohitukseen ollut mahdollisuutta.

”Karsinnan jälkeen omat odotukset eivät olleet niin korkealla. Se vain puski sisäänpäin, eikä ollut toivoakaan päästä voittajasta ohi, ja ajattelin, ettei finaalista voi odottaa kauhean suuria”, Mathias myöntää. ”Hannu kuitenkin sanoi karsinnan jälkeen, että hänen mielestään tämä pystyy voittamaan finaalin. Sen takia hän tällä ajoikin, vaikka ajoi finaaliin myös Cameron Evon.”

Karsinnan ja finaalin välissä ei ollut mahdollisuutta kovin suuriin poppakonsteihin. Mathiaksen mukaan hevosta hierottiin ja liikuteltiin nätisti – vettäkin kuulemma satoi niin paljon, ettei kotioloissa edes pystynyt ajamaan erityisen kovaa.

”Finaalipäivänä Hannu sitten sanoi jo lämmityksen jälkeen että se puree kuolaimeen kiinni. Pähkäiltiin mitä tehdään, ja päätettiin laittaa kaikki peliin eli tehdä sittenkin muutoksia. Tarkoitus oli mennä vanhoilla systeemeillä, mutta nyt oli pakko tehdä muutoksia. Sovittiin, että nyt otetaan nämä riskit ja jos menee pieleen, sitten menee pieleen, eikä ruveta yhtään jossittelemaan.”

”Jätettiin kitarauta pois ja jätettiin pelkkä leukalenkki. Vaihdettiin myös kuolaimet ja reiälliset kokolaput. Jo lämmityksessä kokeiltiin jenkkikärryjä, jotka tuntuivat Hannun mielestä hyviltä. Hannu on sanonut, että kun se alkaa puskea, se puskee periaatteessa etupäällä, ja sen takia jenkkikärryt tuntuivat hyvältä vaihtoehdolta.”

 

Itse kisa aukesi Run For Royaltyn kannalta hyvin – tai ainakin hetken näytti siltä. Kuutosradalta startannut ori sai hyvän lähdön ja pääsi pudottamaan sujuvasti toiselle radalle. Kun Hotshot Luca kuitenkin siirtyi ulos ja pakitteli porukan perälle, Run For Royalty jäi johtavan rinnalle.

”Olin tietysti miettinyt juoksunkulun vaihtoehdot, ja kuolemanpaikka oli toiseksi huonoin vaihtoehto. Huonommaksi ajattelin vain sen, että se jäisi kolmannelle ja joutuisi pakittamaan viimeiseksi”, Mathias Furuhjelm summaa.

Hannu Torvinen ei hätääntynyt Run For Royaltyn rattailla, vaan ajoi johtaneen Gloria Webin rinnalla mahdollisimman rauhallisesti. Viimeisen puolikkaan alussa Run For Royalty oli lyönyt keulahevosen, painui johtoon ja teki saman tien muihin eroa, josta ei enää loppumatkan aikana luopunut.

”Vauhti oli kuitenkin rauhallista ja tiesin, että se menee kurassa hyvin. Ajattelin, että se voi saada siitäkin korotettua rahaa, mutta kun Hannu löi tallan tiskiin ja ajoi muilta karkuun, ajattelin, ettei tämä ole todellista. Siinä vaiheessa tietysti vielä pelkäsi, että kaverit ajavat kiinni ja ohi. Viimeistä sataa metriä en pystynyt enää edes katsomaan, fiilis oli ihan sairas.”

”Tällä on otettu tosi vähän tehoja ulos”, Mathias painottaa. Kuva: Anu Leppänen

Tulevaisuus

Run For Royaltyn kolmevuotiskausi päättyi Kriteriumin finaaliin. Tarjolla olisi ollut vielä Kymenlaakso-Ajo sekä Kasvattajakruunu, mutta taustajoukot totesivat jättävänsä ne väliin.

”Se nousi nopeasti tuolle tasolle ja sai kovia startteja. Jotenkin tuntuu, että olisi väärin enää ajaa kilpaa tänä vuonna”, Mathias Furuhjelm painottaa. ”Suu on hoidettava kuntoon, ja jos ajattelee yhtään tulevaisuutta, pitää osata painaa jarruakin. Ruvetaan rakentamaan hevosta ensi kautta varten.”

Missä Run For Royaltyn rajat sitten menevät, sitä ei vielä tiedetä.

”Joskus kesällä oli Hannun kanssa puhetta, että kyllä ne rajat tänä vuonna tulevat vastaan, että nähdään koska se oikeasti väsyy ja näyttää sen, mihin asti se riittää. Tänä vuonna sitä ei kuitenkaan vielä nähty, ja se on aika huikeaa.”

Ensi kauden päätähtäin on tietenkin Derby.

”Se on minulle selkeä ykkösjuttu, paljon suurempi kuin Kriterium”, Mathias painottaa. ”Kaiken pitää mennä nappiin, jos sen meinaa voittaa. Financierin kanssa oltiin kakkosia, mutta sillä hevosella sen kisan olisi sinä vuonna voinut voittaakin. Se vaan sai alkumatkasta niin kovaa prässiä, ettei enää lopussa jaksanut vastata Funky Ridelle.”

Valmentaja odottaa Run For Royaltyn menevän ajan kanssa vielä luonnostaan selvästi eteenpäin.

”Tällä on otettu tosi vähän tehoja ulos”, Mathias painottaa. ”Ja tämä suku on muutenkin ollut sellaista, etteivät nämä ole olleet kolmevuotiaina valmiita. Siinäkin mielessä on tosi mielenkiintoista seurata, mitä vielä tapahtuu.”

Taustalla näkyvä Run For Royalty on emänsä Run On The Bankin toistaiseksi ainoa varsa. Saman emälinjan eri haaroilta on Suomessa syntynyt mm. derbyvoittaja Photocopy, St Michel -voittaja Maxwell Mayday, Tammavaltikan ykkönen Solo Donna ja derbykakkonen Financier. Kuva: Anu Leppänen

Suku

Hyvällä hevosella on nykyisin lähes poikkeuksetta myös hyvä suku. Run For Royalty on Kinttulan kartanon omaa tammalinjaa, jota Borupit ja Furuhjelm ovat vaalineet jo lähes 30 vuotta. Kaikki alkoi siitä, kun Mathias Furuhjelmin appi Per Borup osti huipputamma Jeanne’s Crownin USA:n huutokaupasta 110 000 dollarilla.

Suomeen tamma tuli 1990, Super Bowlista kantavana ja meadowroadilainen tammavarsa vierellään. Tammavarsa sai syntymämaakseen SFU, eli ei ollut oikeutettu minkään maan kasvattajakisoihin. Nimekseen se sai Solo Donna, ja siitä kasvoi Michaela Borupin valmentamana yksi Suomen parhaista tammoista.

Jeanne’s Crownin kantama Super Bowlin poika oli yksi aikansa kovasukuisimmista Suomessa syntyneistä varsoista. Nimen Runforfun saanut ori oli varsavuosinaan valmennuksessa Ruotsissa, mutta kärsi monenlaisista ongelmista, ja tuli starttiin vasta viisivuotiaana Suomeen palattuaan. Ravivaikeuksista kärsinyt ruuna ei koskaan kasvanut täyttämään siihen kohdistuneita valtavia odotuksia, mutta oli sentään kuusivuotiaana Vermon kauden voitokkain ravuri voitettuaan yhdeksän kertaa maan pääradalla.

Ensimmäinen orivalinta Euroopassa oli Napoletano, Elitloppet-voittaja ja yksi maailman parhaista kilpahevosista. Syntyi Final Touch, joka kilpaili vain neljä- ja viisivuotiskausinaan.

”Sille kävi varsana onnettomuus, jossa etujalasta meni jänteet poikki. Eläinlääkäri kursi sen kasaan, ja sanoi, että hyvä, jos tulee edes siitostamma”, Mathias Furuhjelm muistelee. ”Se sai vain olla pari vuotta, ja sitten ruvettiin katsomaan, että meneepä se laitumella hyvän näköisesti. Se oli tosi kuuma hevonen, eikä kukaan halunnut ajaa sillä kotona, joten rupesin ratsastamaan sillä. Radalla se kuitenkin toimi ja yleensä voitti, jos ei laukannut.”

”Muistan, kun vietiin se ensimmäistä kertaa Vermossa Kontion Jompelle starttiin. Hevosella oli potkuremmi ja sitä talutettiin molemmilta puolilta. Jomppe kysyi onko tällä turvallista ajaa, ja pakko oli vastata, että ei me tiedetä.”

Siitoksessa Final Touch jätti kahdeksan varsaa. Niistä menestyneimmät olivat derbykakkonen Financier sekä Jetstream, viimeinen viimeinen taas Run On The Bank. Kolmevuotiskesänään se oli yksi ikäluokan parhaista tammoista, mutta ura päättyi jo nelivuotiaana. Kaikkiaan Run On The Bank starttasi vain kymmenen kertaa ja voitti neljästi.

”Se jäi kolmevuotiskesänään piehtaroidessa loimeen kiinni ja ilmeisesti siinä samalla siltä repesi reisilihas”, Mathias Furuhjelm kertaa. ”Se ei ollut hyvä enää sen jälkeen, eikä vikaa meinannut millään löytyä. Lopulta sain sen Pursiaisen Tuulalle, jolla meni kymmenen minuuttia, ennen kuin hän löysi paikan joka oli rikki.”

Run On The Bankin uran katkeamista Furuhjelm pitää yhtenä hevosuransa harmillisimmista takaiskuista.

”Se olisi minusta ollut aika hyvä”, hän painottaa. ”Tammakriteriumin karsinnoissa se jäi täysissä voimissa pussiin ja karsiutui. Seuraavana keskiviikkona Run On The Bank voitti Vermossa pystyyn ajalla 15,0, kun Tammakriteriumissa mentiin kuudentoista pintaan.”

Run On The Bank on Conway Hallista ja monen muun isänsä jälkeläisen tavoin ns. pikkusievä hevonen.

”Conway Hallin varsat ovat usein ehkä vähäisiä, mutta tykkään niistä tosi paljon. Niillä on kilpahevosen luonto.”

Run For Royalty on Run On The Bankin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa varsa. Tammaa oli kolme kesää siementämättä ja menneenä kesänä se jäi tyhjäksi Run For Royaltyn isänisä Credit Winneristä.

 

Ulkomuotonsa Run For Royalty on perinyt isältään. RC Royalty on valtava – ei iso, vaan valtava, lähes 180-senttinen ori, itse asiassa maailman suurin jalostuskäytössä oleva amerikanravuri. Musta jätti on kaunis kuin veistos, minkä lisäksi se on osoittautunut varsin hyväksi periyttäjäksi. USA:ssa se on ansioitunut etenkin hambovoittaja Royalty For Lifen isänä, Suomessa se näytti kyntensä Kriteriumissa, jossa sen jälkeläiset ottivat sijat yksi ja kolme. RC Royalty aloitti keskinkertaisilla tammoilla mainiosti, mutta sen lopullinen taso periyttäjänä tulee jäämään lopullisesti selviämättä, koska se kärsii huonosta spermasta.

Kun Run For Royaltya tehtiin, RC Royaltylla siemennettiin Suomessa 20 tammaa, joista 13 varsoi. Vuotta myöhemmin sillä siemennettiin täällä 13 tammaa, joista vain neljä varsoi.

”RC Royalty tuli sitä kautta, että Laakkosen Hannu sanoi katsoneensa tällaisen oriin jälkeläisten menevän hienosti 800 metrin radoilla. Hannu sanoi niiden olevan isoja, hienoja ja menevän kuin koneet. Kun tiedettiin, että Ala-Seppälän Make on tuomassa oriin spermaa Suomeen, katsoin RC Royaltyn kuvan netistä ja totesin, että tuolla siemennetään. Sehän on todella upea ori”, Mathias Furuhjelm muistelee.

Run For Royaltyn ympärillä Kriteriumin seremonioissa onnittelijoiden lisäksi Michaela ja Carola Borup sekä Mathias, Caroline ja Filip Furuhjelm ja tietysti Hannu Torvinen. Kuva: Anu Leppänen

Ihmiset

Run For Royaltyn suvun takana on yksi perhe, Borupit täydennettynä Mathias Furuhjelmillä. Borupit ovat Lahden Lasitehtaan vanhaa omistajasukua ja pitkäaikaisia hevosihmisiä. Per Borupin veli Jonas Borup oli mm. Suomen Ratsastajainliiton puheenjohtaja ja myös kolmas veljes Tom Borup on vanha hevoskasvattaja. Per ja Carola Borupin ainoa lapsi Michaela Borup on kasvanut hevosten parissa ja kilpaillut esteratsastuksessa kansallisella 120-tasolla.

Michaelan puoliso on vuodesta 1990 asti ollut Mathias Furuhjelm, Honkolan kartanon Furuhjelmejä Urjalasta. Mathias on vanha ratsastaja, joka saavutti ponivuosinaan runsaasti menestystä. Ravipuolelle hän ajautui 1980-luvun alkuvuosina.

”Olin silloin Antti-Roikon Akilla oppia saamassa. Menin ensin muutamaksi kuukaudeksi oppiin ja kävin siellä vielä valmentajakurssin. Sieltä menin yhdeksi kesäksi Nygårdin Jannelle Poriin, ja sieltä minun piti lähteä Korven Heikille jenkkeihin, oli lentoliput ja kaikki valmiina. Eivät kuitenkaan antaneet viisumia, kun sattuivat epäilemään, että olen menossa töihin. Kun se homma ei toteutunut, rupesin sitten opiskelemaan.”

Jorma Kontio ja Pekka Korpi ovat Mathiaksen puheissa varsin usein toistuvia hahmoja.

”Jomppe ajoi meidän hevosilla aina kilpaa ja kävi joskus hiittaamassakin kaverina. Hän myös aina neuvoi, että kokeillaan sitä tai tätä. Kun Jomppe sitten lähti Ruotsiin, Korven Pekka tuli meidän kuvioihin. Käytettiin hevosia Pekan hiitattavana Vermossa, ja häneltä saatiin paljon apua. Nykyään ei enää käydä Vermossa hiitillä, mutta edelleen soitan Pekalle, jos itsellä menee sormi suuhun.”

Kontion ja Korven lisäksi Furuhjelmin ja Borupien tukijoukkoihin on kuulunut Kai Kulhoranta, joka 1990-luvulla ajoi heidän hevosillaan paljon hiittejä ja myös kilpaakin.

Hannu Torvinen on ajanut Run For Royaltyn kaikki startit. Opetuslähdössä rattailla oli valmentaja itse.

”Kyllä Hannun piti ajaa opetuslähdössäkin, mutta oli sitten jossakin, eikä ehtinyt. Sanoin Hannulle sen jälkeen, että älä myöhästy toista kertaa, tai et saa ajaa tällä Elitloppetissa”, Mathias nauraa.

Kinttulan kartanon nykyiset asukkaat ovat Michaela, Mathias sekä heidän lapsensa Caroline ja Filip.

Hevoset ovat pariskunnalle elämäntapa. Tälläkin hetkellä pihassa on lähes kymmenkunta hevosta.

”Siitostammat ovat olleet joutilaina, Run For Royaltyn syntymän jälkeen ei oltu siemennetty yhtään tammaa. Ajat ovat olleet mitä ne ovat olleet, eikä ole tehnyt mieli teettää varsoja myyntiin. Itselläkään ei ole ollut tarvetta uusille hevosille, mutta nyt ne ovatkin yhtäkkiä vähentyneet. Yksi ajohevonen myytiin ja toisella on häikkää toisessa takajalassa, eikä sitä enää treenata.”

 

Vaikka treenihevosia ei ole nyt kuin yksi, hevosmäärä on kokonaisuutena lähempänä kymmentä, kun pihatossa asustaa useampia tyhjiä tammoja sekä eläkeläisruuna Jetstream.

”Minun on vaikea luopua hevosista. Mathias ajattelee järjellä ja minä tunteella”, Michaela Borup kertoo.

”Ja kun minä olen toimitusjohtaja ja hän hallitus, niin sehän tarkoittaa sitä, ettei hevosista luovuta”, Mathias nauraa.

Tallin kaikki hevoset ovat Jeanne’s Crownin sukua. Michaela tai Mathias eivät ole koskaan ostaneet yhtään ravihevosta, vaan kaikki on tehty kasvattamalla samasta suvusta.

Kinttulan hevosia on vuosien varrella satunnaisesti ollut treenissä myös muilla valmentajilla, mutta pääsääntöisesti hevoset on valmennettu kotona.

”Se on meidän juttu, että tätä tehdään itse”, Mathias painottaa. ”Varmasti nekin, jotka ovat ’vain’ omistajia, saavat harrastuksestaan paljon, mutta kun on tottunut itse työskentelemään hevosten kanssa, ei sitä oikein näe vaihtoehtona. Ei fiilis varmasti voisi olla samanlainen, varsinkaan, kun nämä ovat itse kasvatettujakin.”

Kun hommaa tekee omilla hevosilla, voiton hetkenä fiilis tuntuu siltä, että sydämentahdistin, verensiirto ja lisähappi olisivat paikallaan.

Run For Royaltyssa riittää kotioloissa poikamaista virtaa. Kuva: Anu Leppänen
Kinttulan kartanon mailla on jalostettu hyviä lämminveriravureita jo lähes 30 vuotta. Kuva: Anu Leppänen
Artjärvi on nykyisin osa Orimattilaa. Kaarina Wiik Orimattilan Hevosystävänseurasta kävi tuomassa kotiseuran muistamiset Kriteriumin sankareille. Kuva: Anu Leppänen
Michaela Borup kertoo suhtautuvansa itse asioihin tunteella ja Mathias Furuhjelmin taas järjellä. ”Kun minä olen toimitusjohtaja ja hän hallitus, kyllähän sen tietää, kumman sana painaa”, Mathias nauraa. Kuva: Anu Leppänen

 

Jaa artikkeli:

Artikkelit