Ex-jalostusjohtaja Terttu Peltonen: ”FI-status edellyttää tunnistamista Suomessa”

8.2.2019 - 20:16 | Jarkko Nissinen Uutiset Suomi

Terttu Peltonen teki pitkän työuran Hippoksen jalostusagronomina sekä jalostusjohtajana. Kuva: Anu Leppänen

Jalostuksen kärkiasiantuntijoihin kuuluva Terttu Peltonen muistuttaa että Suomessa syntyneen FI-status edellyttää Suomessa tunnistamista määräaikaan mennessä.

Emerita agronomi Terttu Peltonen toimi Suomen Hippos ry:n jalostusjohtajana vuoteen 2013 saakka. Suomen Hippos ry:n palveluksessa vuonna 1984 aloittanut Peltonen palkittiin elämäntyöstään suomalaisen hevosjalostuksen parissa Hippoksen kultaisella ansiomerkillä ennen eläköitymistään.

Peltonen työskenteli Hippoksen jalostusjohdossa lähes 30 vuotta.  Häntä onkin pidetty yhtenä keskeisimmistä vaikuttajana suomenhevosen ja lämminverisen ravihevosen jalostuksessa. Peltonen on ansioitunut myös Suomenratsut ry:n pitkäaikaisena puheenjohtajana.

Ravinetti soitti Peltoselle asiantuntijana ravihevosten tunnistusjupakan sääntöjen tulkintoja kysyäkseen. Paitsi lausumaan asiantuntijana, Hippoksen ex-jalostusjohtaja oli myös valmis kertoman mielipiteensä Hippoksen hallituksen päätöksistä tunnistusjupakkaan liittyen.

Hippoksen hallitus päätti viime keväänä ulkomailla tunnistetun 82 hevosen kohtalosta. Muille paitsi yhdeksälle Ranskassa etänä tunnistetulle annettiin Suomessa syntyneen, kasvattajalähtöihin oikeuttava, FI-tunnus. Ranskan etätunnistetut menettivät FI-statuksensa. Sääntöjen mukaan varsat tulisi kuitenkin tunnistaa syntymävuotensa loppuun mennessä Suomessa, jotta FI-tunnus olisi mahdollinen.

”Suomessa syntynyt, FI-status, edellyttää että varsa on tunnistettava Suomen maan kamaralla määräaikaan (toim. vuoden loppuun) mennessä”, Peltonen painottaa.

Peltonen sanoo, että jos varsaa ei ole tunnistettu Suomessa, sääntöjen mukainen status on (FIU) eli suomalainen, jolla ei ole oikeutta osallistua suomessa syntyneiden FI-lähtöihin, kuten ikäluokkakisoihin. Kolmas kategoria ovat ulkomailla syntyneet.

Näin ollen yksi Suomen hevosjalostuksen johtavista asiantuntijoista on asettunut hiljaisen ehkäpä jopa enemmistön puolelle ihmettelemään Hippoksen edellisen hallituksen viime kevään päätöstä.

Peltonen muistuttaa että säännöt on laadittu Suomessa tapahtuvan kasvatuksen tukemiseksi. Eli ulkomailla tunnistetuille varsoille, joita ei tunnistettu Suomessa, olisi tullut lätkäistä FIU-tunnus, mikä ei olisi oikeuttanut kasvattajalähtöihin osallistumiseen.

Sen sijaan Peltoselta riittää ymmärrystä Hippoksen hallituksen 2 000 euron hevoskohtaiselle sakolle ulkomailla tunnistetuille.

”Sakko on tunnistusasioissa minulle vierasta, mutta tulee varmaan ravikilpailusäännöistä, joissa erilaiset sanktiot ovat yleisiä”, Peltonen toteaa.

Juttua muokattu 9.2. kello 8.40: lisätty viimeinen sitaatti.

Jaa artikkeli:

Uutiset Suomi

3 kommenttia aiheesta “Ex-jalostusjohtaja Terttu Peltonen: ”FI-status edellyttää tunnistamista Suomessa”

  1. Korjatkaa jos olen väärässä tulkitessani seuraavaa virkettä:

    ”Suomessa syntynyt, FI-status, edellyttää että varsa on tunnistettava Suomen maan kamaralla määräaikaan (toim. vuoden loppuun) mennessä”, Peltonen painottaa.

    Toisin sanoen hevonen voi syntyä missä tahansa, kasvaa missä tahansa ja olla treenissä missä tahansa maailman kolkassa, kunhan se YHDEN PÄIVÄN ajaksi kuljetetaan Suomeen (tunnistusta varten), jonka jälkeen sen voi taas vielä minne ikinä haluaa.

    Tällainen sääntö on siis ”laadittu Suomessa tapahtuvan kasvatuksen tukemiseksi”, kuten ylläolevasta jutusta selviää.

    Minulle vaan ei sitten niin millään avaudu, kuinka ylläkuvattu toimintamalli tukee Suomessa tapahtuvaa hevoskasvatusta. Voisiko joku selittää minulle, kuinka tuo Ruotsista/Tanskasta/Virosta/Amerikasta tehty edestakainen laiva-/lentomatka tukee suomalaista hevoskasvatusta? Kuljetusyhtiöiden tilipusseja se kyllä lihottaa, mutta että suomalaista hevoskasvatusta…?

    Ilmeisesti haastatellun henkilön mielestä se sitä kuitenkin tukee, koska hän on pitkällä Hippos-urallaan toiminut mm. jalostusjohtajana eikä ole tehnyt mitään säännön muuttamiseksi. Voisin kuvitella, että hänellä olisi ollut virassaan mahdollisuus pyrkiä ajamaan muutosta sääntöön, jos sen olisi nähnyt tarpeelliseksi.

    Ihan kauheasti en ihmettele, että niinkin moni kasvattaja päätti käyttää maatiaisjärkeä ja oikaista säännöstä kuljettamalla mielummin tunnistajan hevosten luo kuin hevoset tunnistajan luo, koska eihän tuossa säännössä ole tuollaisena mitään tolkkua.

    Joko sääntöä tulisi höllentää näiden väärin toimineiden kasvattajien suorittaman käytännön mukaiseksi eli jokainen kasvattakoon hevosensa missä tahansa tai sitten kiristää niin, että FI-hevoset ihan oikeasti täytyy syntyä ja kasvattaa Suomessa ja tätä valvottaisiin Hippoksen toimesta. Nykyinen välimallin sääntö on se kaikista huonoin vaihtoehto.

    Janne Romakkaniemi

  2. Janne Romakkaniemi.
    Hyvin asiallinen kommenti. Kun Maa-ja metsätaluos ministeriön vahvistama jalostusohjesääntö tuli voimaan 2005, käytiin vilkas keskustelu maamme maaseudun elinvoimaisuudesta. Tällöin päättäjät katsoivat että kotimaassa ja sen maaperällä tapahtunut hevoskasvatus on yksi keino elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Silloin kasvatus ulkomailla oli poikkeus. Sääntö on pysynyt aivan saman sisätöisenä. On kuitenkin huomattava että hevosurheilua ja kasvatusta tuetaan budjettivaroin ja on osana kansallista tukiohjelmaa. Jos sääntöjä muutetaan sopivimmiksi nykyiseen käsitykseen, tulee niistä käydä rakentava keskustelu. Nykyiset säännöt ovat yksiselitteiset.

  3. Mikäs on tunnistajan rooli tässä?
    Kasvattaja kasvattaa varsansa missä parhaaksi näkee, mutta täytyy olla hyvä syy kuskata tunnistaja suomesta varsan luo ulkomaille. Eikö siinä ole mitään epäkohtaa? Tai korjattavaa?

Jätä kommentti