Jari Leppä: Raviratojen rahoitukseen mallia yliopistoista

2.2.2019 - 12:40 | Jarkko Nissinen Uutiset

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (Kesk.) puhui raviurheilun tulevaisuusfoorumissa Lahden Jokimaalla. Kuva: Suomen Hippos / Hanna Laakso

Valtiovallan tervehdyksen raviurheilun tulevaisuusfoorumiin toi maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Seminaari pidettiin Lahden Jokimaalla. Ministeri kertoi Antero Tupamäen kesken jääneen lajin selvitystyön loppuunsaattamisesta ministeriön virkamiesvoimin. Ministeri paljasti muutaman tärkeän yksityiskohdan. Selvitystyö julkistettiin kokonaisuudessaan tänään.

Vahva viesti on, että suomenhevosen erityisasemalla on vahva toimijoiden kannatus ja sille tarvitaan laaja tuki myös jatkossa.

Leppä ehdotti suomenhevosten palkintotason nostoa, joka kohdennetaan nuoriin hevosiin mukaan lukien ikäluokkakisat ja tammalähdöt. Myös ”Kunkkarien” koko palkintoskaalaa on mietittävä. Ministeri otti esille myös nuorisotyön tärkeyden ja kertoi tämän otettavan huomioon rahoituksessa.

Raviurheilulle on ratkaisevan tärkeää tulevaisuudessa, miten rahapelituottojen jakojärjestelmä eli ”valtionapujärjestelmä” kehittyy. Nyt raviradoille jaetaan tukia, mutta nykysysteemiä pidetään ratojen toimintaa passivoivana.

”Tähän on jo tullut muutosta tälle vuodelle ja tähän tarvitaan lisää muutosta jatkossakin. Lähiradoilla on mahdollisuus lisätä omarahoitusta. Mallia voi ottaa yliopistoista, missä lahjoitettua euroa kohtaan valtio antaa kaksi euroa” ministeri ehdotti. Haluan lisätä tältäkin osin kannustavuutta alalle”.

Leppä muistutti millä tavalla rahapelituottojen jaon reunaehdot syntyvät. Tarvitaan neuvotteluja Euroopan Unionin suuntaan.

”Kun seuraava rahoituskausi EU:ssa alkaa, meidän on vietävä näitä omia tavoitteitamme vahvasti eteenpäin eurooppalaisilla foorumeilla.”

Puheenvuoronsa lopuksi Leppä esitti erillistä työryhmää ministeriön ja hevosalan kesken pohtimaan alan koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan kehittämistä.

Jaa artikkeli:

Uutiset

3 kommenttia aiheesta “Jari Leppä: Raviratojen rahoitukseen mallia yliopistoista

  1. Ratojen toimintatukien omavastuu on 20% joka lasketaan ainoastaan yleisötuloista, ei sponsori eikä esimerkiksi kilpailujen ennakkomaksuista.
    Palkintotukien omavastuu on 5% yleisötuloista, ja nämä molemmat tuet ovat ravipäiväkohtaisia.
    Siis yksinkertaistettuna, mitä enemmän yleisöä/yleisötuloja sitä suuremmat tuet voi saada ja anoa.
    Nythän radat laittavat niukkoihin yleisötuloihin myös nuo osallistumismaksut kilpailijoilta, ja tämä on vähän kyseenalaista toimintaa tukien omavastuiden kannalta.

    Mutta EU on nämä kompensaatioiden ylärajat/kriteerit Suomeenkin laittaneet, niin raviradoille kuin esimerkiksi maatalouteen. Nämä kansalliset tuet pitää hyväksyttää EU:ssa, ettei jotain lohkoa ylikompensoida, siis esimerkiksi vääristetä vapaata kilpailua.
    Raviratojen on siis pakko keksiä radoille jotain muuta toimintaa, että sille tulisi yleisötuloja, jotka sitten toimisivat ravitukien omavastuu osuutena.

    Seuraavalla EU ”kierroksella” ratojen omavastuu osuus tulee nousemaan ja en oikein usko, että edes tuo yliopistomalli rittää, eli radalta oma euro ja siihen sitten valtiolta kaksi. Tämähän nostaisi kaikkien tukien omavastuu osuuden 33% yleisötuloista.

    Veikkaus Oy:n kansallinen rahapelimonopoli on nyt sitten ainoa monopolimalli koko EU:ssa, ja voi vain arvailla, ettei tämäkään monopoli kovin kauaa kestä. Suuresti tätä mopolia auttaisi esimerkiksi tunnistautumis pakko, joka pitäisi tulla voimaan jo vaikka vuoden päästä.
    Veikkauksen monopolin suurin yksittäinen vaatimus EU:lta on, että yhtiö estää kaikin tavoin pelihaittoja, ja jo Veikkauksen monopoli sinänsä, on EU:n kilpailulakien vastainen.

  2. Kyllä Leppä on nyt yössä kuin 1800-luvun maanviljelijä.
    Raviurheilun ensimmäinen nousun askel on luopua suomenhevosten urheilutoiminnasta palkintoineen kaikkineen ja keskittyä huippulämminveriraviurheilun kehittämiseen, jos ylipäätään halutaan lajin ja ravivedonlyönnin säilyvän ja kehittyvän. Suomen(laukka)hevoset kuuluvat museotiloille.

  3. Tää on niin tätä.

    Mistä muun muassa poliitikon puheessa on kysymys, ymmäräksää ny?

    Ja vaikea tilanne vaatii korkean tason jargonia.

    ”Tehdään korjaavia toimenpiteitä.. tarjotaan resurssit ja puitteet toiminnalle… henkilöstön saatavuushaaste… tietynlaisen kiireen eskaloituminen… omavalvontasuunnitelma on perusta… laatukoordinaattori seuraa mittareita…”
    ja
    ”… kuntapalveluiden järjestäminen ja tuottaminen järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin…”, ja niin edelleen.

    Kukaan ei huomannut, että lauseissa ei ole päätä eikä häntää. ”Kaikki muka nyökyttelivät tietäväisenä”, Lindström kuvasi reaktiota puppupuheeseen, kun haastattelin häntä vuoden 2015 eduskuntavaalien alla.

    Tässä koko kolumni:
    https://yle.fi/uutiset/3-10629357

Jätä kommentti