Ministeri Leppä haastoi hevosalaa uudistumaan

8.10.2018 - 13:21 | Ville Toivonen Uutiset Suomi

Maatalousministeri Jari Leppä kaipasi hevosalalta rohkeita ajatuksia. Kuva: Ville Toivonen

Maatalousministeri oli huolissaan siitä, ettei hevostalous ole kasvanut, vaikka talous muuten kasvaa.

Maatalousministeri Jari Leppä (kesk) on hevosväelle tuttu hahmo. Leppä on pitkäaikainen ravi- ja hevosharrastaja, joka on ajanut aikanaan kilpaakin.

Leppä aloitti painottamalla tarjoavansa nyt ennemmin kysymyksiä kuin vastauksia. Näin osittain siksi, että Lepän tilaama hevostalouden selvitystyö on viivästynyt. Viivästyksen taustalla on selvityshenkilöksi nimetyn Antero Tupamäen eroaminen paikaltaan tunnistusskandaalin vuoksi.

”Myös Hippoksessa tehdään tulevaisuustyötä, ja on enemmän kuin hyvä, että peilaamme asioita vähän yhteen”, Jari Leppä kuvaili. ”Ei ole muutamasta viikosta tai kuukaudestakaan kiinni, koska asiat valmistuvat, kunhan ne valmistuvat, ja niissä on konkreettisia esityksiä siitä, mitä pitää tehdä.”

Leppä muistutti hevosalalla olevan runsaasti potentiaalia.

”Puheenvuoroni on haastaa teitä rohkeisiin ajatuksenkulkuihin ja katsomaan isoa kokonaisuutta”, hän painotti.

”Olemmeko me tyytyväisiä vuonna 2030, jos kaikki rakenteemme ovat sellaisia kuin ne nyt ovat? Tuottaako se parhaan mahdollisen tuoton, vai pitäisikö jotain tehdä? Tämä ei ole poliitikkojen tai hallinnon asia, tämä on alan itsensä asia. Itse käytte varmasti läpi sen, toimiiko rakenne parhaalla mahdollisella tavalla.”

Leppä oli huolissaan siitä, ettei hevosala ole päässyt viime aikoina mukaan yleiseen talouskehitykseen.

”Onko meillä ensimmäistä kertaa tilanne, että tämä ala ei kasva, vaikka talous kasvaa varsin kohtuullisesti. Jos näin on, sitä suuremmalla syyllä meidän pitää pohtia tulevaisuutta ja ratkaisuja, joilla toimintaedellytykset säilyvät”, hän muistutti.

Poliittisessa keskustelussa raviurheilun rahoituksesta puhutaan useasti tukirahoituksesta. Ministeri Leppä painotti kyseessä olevan raviurheilun omat rahat.

”Onneksi nimi on nyt oikea, eli puhutaan pelituottojen jaosta eikä tukirahoista”, hän painotti.

”Kun pelijärjestelmä muuttui, tulkittiin niin, että pelituotot ovat tukea yhteiskunnan taholta. Minun pitää puolustaa, että niinhän ne on, mutta eiväthän ne todellisuudessa ole. Pelituotot ovat teidän tekemäänne työtä ja sen tuottamaa hedelmää, joka nykyisellään joudutaan jakamaan valtiontukisuuntaviivojen pohjalta ministeriön kautta.”

Rahan jakamisen kriteereissä Leppä näki kehittämisen mahdollisuuksia.

”Kannusteet oman rahoituksen hankintaan eivät ole sellaiset kuin ne aiemmin olivat, ja jollaiset niiden pitäisi olla. Nyt pohditaan, miten voidaan tehdä kannusteiden pohjalta sellaiset kannustuskriteerit, jotka kannustavat ratoja kehitystyöhön.”

”Ei voi olla niin, että raviurheilusta tulee entistä enemmän valtiovetoista. Ei tietenkään, kyllä sen pitää olla yritysvetoista, ratavetoista ja Hippos-vetoista, eikä valtiovetoista. Systeemi ei ole nyt kaikilta osin hyvä, mutta virkavastuulla ei voida tehdä jakoperusteita EU-säännösten vastaisestikaan. Nämä ovat sellaisia asioita, joihin Suomen pitää vaikuttaa EU-vaalien jälkeen.”

Euroopan Unioni ohjailee voimakkaasti myös pelitoimintaa. Suomessa mentiin pari vuotta sitten yhden valtiollisen peliyhtiön malliin, mutta tämäkään järjestelmä tuskin on ikuinen.

”Kun järjestelmä muuttui,  ja tuli yksi peliyhtiö, tähän kohdistuu koko ajan painetta. Paine on Euroopan suunnassa erittäin suuri, ja onko meillä vuonna 2030 tällainen pelijärjestelmä, vai onko se joku muu? Kun katsotaan Euroopan maissa tapahtunutta kehitystä, se menee koko ajan toisenlaiseen suuntaan kuin mikä meidän järjestelmämme on”, Jari Leppä muistutti.

”Pitääkö meidän varustautua siihen, että pelituotot saadaan jatkossakin tälle alalle. Se on tärkein kysymys, ja siitä pitää ainakin keskustella. Meistä se ei jää kiinni, Suomi on linjansa valinnut, mutta jos paine tulee Euroopan komission suunnasta sen kaltaiseksi, kuinka asian kanssa toimitaan?”

Myös hallinnon puolella asioita pitää katsoa toisin, Leppä muistutti.

”Ovatko esimerkiksi lainsäädäntö, investointituet ja kaavoitus sellaisessa kunnossa, että ne edistäisivät hevosalaa mahdollisimman hyvin? Vastaan, että ei ole. Meillä on liikaa rajoitteita ja esteitä, joita meidän pitää purkaa.”

”Sanotaan yksi esimerkki: ovatko yritysten sukupolvenvaihdosten edellytykset kohdallaan. Ainakin omasta mielestäni niitä pitää arvioida uudelleen.”

Ministeri luetteli monta kohtaa, joihin hän toivoi ravipäättäjien paneutuvan.

”Onko alaa koskeva tutkimustoiminta siinä mallissa kuin sen pitää olla? Pitäisikö tässä tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi pohjoismaiden kanssa, jolloin pystyttäisiin hyödyntämään entistä paremmin esimerkiksi Euroopan Unionin tutkimusmäärärahoja.”

”Onko koulutustoiminta riittävän koordinoitua, ja tuottaako se riittävästi joukkoa, jota alalla tarvitaan? Luoko se edellytyksiä alalla tarvittavalle yrittäjyydelle? Onko kasvatustoiminnan tukijärjestelmä sellainen kuin pitää olla? Entä onko pelituottojen jako radoille sellainen kuin sen pitää olla.”

Ministeri Leppä muistutti myös tarinoiden vetovoimasta.

”Kun on saanut seurata läheltä Ranch Kellyn toimintaa, onhan se aikamoinen tähdenlento ja tarina, mikä siihen liittyy. Tämän tyyppisistä asioista meidän pitää saada enemmän irti”, hän painotti.

”En muista, että olisi ollut yhtään hevosalan palaveria, jossa ei olisi alleviivattu, että ala tarvitsee tähtiä, että ala kiinnostaa mahdollisimman laajaa ihmisryhmää. Tämä on jäänyt puolitiehen, ja meidän täytyy miettiä, miten saamme tehtyä tähdistämme entistä kiinnostavampia. Tässä pitää olla paremmat suunnitelmat, meillä on mahdollisuus parempaa. Tarinat kiinnostavat, ja kun tarinan takana on hevonen, se on hieno juttu. Tällä saadaan uusia ihmisiä innostumaan alasta. Huiput luovat mielenkiintoa.”

 

Jaa artikkeli:

Uutiset Suomi

Jätä kommentti