Rehula tahtoo ravitaloudelle selvän maalin

8.10.2018 - 18:17 | Ville Toivonen Uutiset Suomi

Juha Rehula ja tärkeä luku: 40 000 000 euroa. Kuva: Ville Toivonen

Suomen Hippoksen puheenjohtaja Juha Rehula toivoi raviväen pitävän horisonttinsa riittävän pitkällä.

Juha Rehula pääsi kunnolla ääneen raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskustelutilaisuuden päätteeksi. Toukokuussa Hippoksen puheenjohtajaksi nimetty kansanedustaja ja entinen ministeri aloitti muistuttamalla, mikä on Hippoksen rooli.

”Hippos on jäsentensä järjestö, suomalaisten raviratojen, hevosjalostusliittojen”, Rehula paalutti. ”Hippos on keskusjärjestö, ja Hippos on myös viranomainen. Sille on valtiovallan toimesta delegoitu sellaista tekemistä, jonka jossakin muualla tekevät muut. Hippokseen on luotettu niin paljon, että se tekee viranomaistehtäviä.”

Rehula korosti luottamuksen merkitystä, ja painotti omien asioiden mallikkaan hoitamisen tärkeyttä.

”Kun valtuuskunta oli minut valinnut, löysin Hippoksen säännöt, mutta mitään toimintaohjeita tai hyvän hallinnon mukaista ohjetta ei Hippokselta löydy. Kun meillä on viranomaistehtäviä, meillä pitää olla kotipesä kunnossa. Ja olkoon tämä sekä uhkaus että lupaus, mutta ensi vuonna Hippokselle laaditaan hyvän hallinnon mukaiset ohjeet. Toiminnan pitää olla muun muassa näiltä osin läpinäkyvää.”

Oman pesän hoitamiseen liittyy myös se, millaisina raviurheilun areenat vierailijoille näyttäytyvät.

”Olen kiertänyt melkein kaikilla maakuntaradoilla, ja noviisina kiinnittää huomiota monenlaisiin asioihin, niin hyviin kuin huonoihinkin. Mietin sitä, minkä kokemuksen saa se ihminen, joka tulee raviradalle raveihin tai johonkin muuhun tapahtumaan”, Rehula pohjusti.

Rehula totesi ravitapahtuman olevan jokaisen raviradan juhlapäivä, isommat ravit vielä isommat juhlat.

”Mitä ihminen tekee kotona, kun on vähän isommat juhlat? Siivotaan, laitetaan vähän parempaa pöytään…  Mitä raviradoilla tapahtuu, kun ihminen tulee radan ison juhlan päivään? Ymmärrän, että talkooväki on aika ikääntynyttä ja rahatkin on loppu, mutta ovatko rahat niin loppu, että yhden maalipurkin ostaminen olisi ylivoimaista?”

Rehula painotti nimenomaan tapahtuman merkityksen korostuvan jatkossa entisestään.

”Ravit ovat jatkossakin tärkeitä, mutta tapahtumaluonteisuus korostuu. Se, että aikataulut pitävät, aidat on maalattu ja kukka-asetelmat ovat sellaisia, että sinne kotiin kehtaa kutsua ihmisiä juhlapäivänä. Ihmisten pitää kokea jotakin sellaista, jossa saa muuta kuin sohvaperunana olemalla. Tämä on haaste, johon meidän pitää pystyä vastaamaan.”

Ravien vahvuudeksi Rehula listasi sen, millaisella intohimolla raviväki asiaansa suhtautuu.

”Se näkyy joka paikassa”, hän painotti. ”Rakkaudesta lajiin, kuka historiallisista ja kuka mistäkin syistä, mutta tätä tehdään vahvan tunteen vallassa, ja kestetään ne hankalatkin päivät. Raviurheilu on joskus ravimurheilua, sen tietää ihan jokainen.”

Rehula muistutti alan olevan jatkuvasti ristipaineissa, mikä korostuu rahaa jaettaessa.

”Me valitettavasti olemme ihan kotikutoisesti ja vähän ulkoisestakin paineesta tilanteessa, jossa pelataan nollasummapeliä. Kun vaikka 5000 euroa puuttuu, se sitten puuttuu.”

Ravitalouden kokonaisrahoitus on neljä prosenttia Veikkauksen pelituotoista, karkeasti 40 miljoonaa euroa.

”Helposti voi tuntua, että kyllähän sieltä löytyy viisi tonnia, kymmenen tonnia tai 285 000 euroa. Tuo kuitenkin on se summa rahaa, josta maksetaan palkintoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin suomalaisessa raviurheilussa, ja myös hoidetaan viranomaisvelvoitteet”, Rehula muistutti.

”Siellä kyllä on myös liikkumavaraa, mutta porukalla pitää pystyä päättämään, mihin panostetaan. On urheilulajeja, joiden tv-näkyvyys on aivan nollassa, eikä tarvitse ihmetellä, jos lajit ovat kuihtuneet. Tämä on yksi olennainen osa, mutta onko tämä porukka valmis investoimaan siihen.”

Rehula uusi myös jo Kuninkuusraveissa esittämänsä huolen siitä, onko suomalaisella raviurheilulla malttia vaurastua. Ensi vuonna palkintorahoja maksetaan yhä useammalle lähdön osallistujalle.

”Rahaa laitetaan käytännössä ulos oraitten päälle. Vilja ei ole vielä kasvanut, mutta oletus on, että se noin 500 000 euroa pystytään irrottamaan jostakin”, Rehula kuvaili.

”Vaikka tekisimme oman hommamme miten tahansa, saattaa syntyä tilanne, jossa esimerkiksi raviurheilulle käytettävissä oleva raha ei ole sama kuin se nyt on. Enkä nyt tarkoita lakiin kirjattua lakiin kirjattua neljää prosenttia Veikkauksen tuotonjaosta, vaan saattaa tapahtua jotakin, mille me emme vaan voi mitään. Onko meillä edellytykset tehdä päätöksiä, joilla olisi edes pikkuisen sitä pelivaraa, vai jaetaanko kaikki mahdollinen lisätuotto ulos, tilanteessa jossa uhkakuvia on helppo luetella.”

Raviurheilun rahoituksesta hän ei nykytilanteessa ollut kovin huolissaan, mutta muistutti myös maailman muuttumisesta. Ruotsissa ollaan siirtymässä peliyhtiöiden lisenssimalliin, eli kansallisten peliyhtiöiden monopoli on purkautumassa.

”Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaeukko, kun katsoo mitä naapurissa on tapahtunut pelialalla”, Rehula arvioi.  ”Meidän pitää pystyä pitämään omalla porukalla kotipesä kunnossa, niin että pärjätään Veikkauksen sisällä, ja että pärjäämme myös, vaikka Veikkauksen monopolille tapahtuisi jotakin.”

Ravien osuutta Veikkauksen tuotoista on kyseenalaistettu muutamissa puheenvuoroissa. Rehula sanoi, ettei ole ”kovin huolissaan” neljän prosentin kohtalosta.

”Yksittäisiä kannanottoja on ja tulee olla, mutta seuraava etappi on seuraavan hallitusohjelman laatiminen. Sen verran olen ollut mukana niissä, että tiedän, että yön pimeinä tunteina voi sattua ja tapahtua kaikenlaista. Meidän pitää huolehtia siitä, että sitä laatimassa olevalla porukalla ei satu kynä lipsahtamaan.”

Rehula muistutti, että tilanne on muuttunut aikaisemmasta, kun kaikki rahapelit ovat yhdessä yhtiössä. Nyt Veikkaus ei ole ravipelien kilpailija, vaan järjestäjä.

”Veikkaus on meidän kaveri. Joka ainoa euro, jolla pelataan Lottoa, hyödyttää raviurheilua, mutta meidän täytyy pitää huolta siitä, että hevospelien osuus Veikkauksen peleistä ei laske.”

Hippos on julkistanut aloittavansa uuden tulevaisuustyön.

”Hippoksella on strategia, mutta mitä suomalaiselle raviurheilulle kuuluu vuonna 2023 tai 2024? Mitä vastataan tamman astuttamista suunnittelevalle? Sellaista dokumenttia ei ole, missä asiaa käsiteltäisiin, puhumattakaan, että asiaa olisi porukalla mietitty”, Rehula painotti. ”Tämä syksy on tiedonkeruun ja -hankinnan aikaa. Tarvitsemme matkaan sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät kertomaan, millaisia ne muutokset oikeasti ovat.”

Rehula viittasi myös tulevaisuustyön ohjausryhmän kokoonpanoa kohtaan esitettyyn kritiikkiin.

”Tulevaisuustyö ei todellakaan tapahdu missään kabinetissa. Ohjausryhmän on tosiaan tarkoitus toimia prosessin ohjausryhmänä, ja jos siinä on väärät nimet, niin vaihdettakoon, mutta ainakin henkilökohtaisesti näen vastuuta myös siinä, että asia menee eteenpäin.”

Rehula toivoi tulevaisuustyön tulosten aikanaan näkyvän päivittäisessä toiminnassa voimakkaasti.

”Tavoitteena on maali, jota kohti jokainen alalla toimija voi suunnata. Kun siitä viidestä tonnista väännetään, toivottavasti joku pöydässä muistaa aina sanoa, että tavoitteemme on tuolla, ja palveleeko tämä näitä tavoitteita.”

Kainoksi toiveekseen Rehula nimesi poterosta ylös nousemisen.

”Huoli tulevaisuudesta on yhteinen. Moni kuitenkin ajattelee, että me teemme asiat hyvin, mutta jossain tuolla muualla pitäisi tehdä muutoksia”, hän painotti.

”Olemmeko sellainen sakki, että pystymme oikeasti porukalla maksamaan palkintoja, jatkamaan kasvatustoimintaa ja varmistamaan, että 15 000 henkeä saa elantonsa tältä alalta. Tällaisesta asiasta tässä on kysymys, vaikka keskustelu helposti kulkee siellä maalipurkkitasolla.”

Jaa artikkeli:

Uutiset Suomi

2 kommenttia aiheesta “Rehula tahtoo ravitaloudelle selvän maalin

  1. Valtion tukia Hippos ei jaa, vaan Järjestö tekee esityksiä MMM:lle, ja sitten múun muassa raviradat anovat MMM:ltä palkinto- ja toimintatukia. Kaikki päätökset tuista tekee MMM.
    Kriteerit palkinto- ja toimintatukien saamiselle tulevat hyvin todennäköisesti vielä kiristymään 2018 tasosta. Nyt ne ovat 20% toimintatuista ja 5% palkintotuista. Ratojen omavastuu osuus siis lasketaan vain yleisötuloista.
    2017 anottavaksi myönnettyjä palkinto- ja toimintatukia oli 35 miljoonaa euroa. Toteutui 31.1 miljoonaa euroa.
    2018 anottavaksi myönnettyjä palkinto- ja toimintatukia oli 31.1 miljoonaa euroa.
    On todella mielenkiintoista nähdä paljonko 2018 tukia toteutuu? Siis paljonko yleisötuloja saadaan kasaan vuoden 2019 MMM:n tukiesitykseen.
    Plkinto ja toimintatuet ovat myös 2018 ravipäiväkohtaisia. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi lähes toimintakuluttomat kesäradat saavat helposti omavastuun aikaiseksi, mutta todelliset vaikeudet ovat ympärivuotisilla maakuntaradoilla.
    Joku käytti sanaa EU:n ylikompensaatio, jota järjestö ei hyäksy, ja tämä on radoille yhtä kuin omavastuu osuus.

Jätä kommentti