Vielä pikkuisen paremman pitkät jäähyväiset

29.12.2017 - 21:04 | Ville Toivonen Artikkelit

Maxwell Mayday ja Petra Hytönen suuntaavat raveihin vielä lauantaina ja sunnuntaina. Kuva: Anu Leppänen

12-vuotiaan Maxwell Maydayn menestyksekäs paluu radoille on ollut ravivuoden pieniä suuria tarinoita. Vuodenvaihteessa kilpakengät jätetään lopullisesti syrjään, mutta sitä ennen menestysruuna kilpailee vielä sekä Lahdessa että Lappeenrannassa.

”Ammattilaisura on ollut jo vuosia takana. Tämä on ollut veteraaniurheilua harrastepohjalta”, Maxwell Maydayn kasvattaja-omistaja Arto Hytönen kuvailee.

Ennen huhtikuista paluutaan radoille Maxwell Mayday ehti olla tauolla yli kolme vuotta. Suomen parhaisiin ravureihin kuulunut ruuna loukkaantui keväällä 2013 Ranskassa niin vakavasti, että sen kilpailu-uran piti olla ohi.

”Sen omistajat, Kassu ja Leksa Pesonen sekä Kari Lähdekorpi, olivat asiassa aloitteellisia, ja kysyivät olisiko meillä kiinnostusta ottaa se loppuelämän kotiin”, Arto Hytönen kertaa. ”Sitä oli yritetty kuntouttaa hankositeen loukkaantumisen jälkeen, mutta he totesivat, että jalka ei parane tarpeeksi hyvin.”

Hytönen perheineen ei ottanut kasvattiaan takaisin kilpailemisen kiilto silmissään, vaan eläkekotiin. Perheen kaikki jäsenet ovat innokkaita hevosihmisiä, Arton lisäksi hänen puolisonsa Raija Salminen sekä pariskunnan tytär Petra Hytönen.

”Maxi tuli meille jouluna 2013, ja ensimmäisen vuoden ajan se oli käytännössä kokonaan levossa. Sitten jalka katsottiin täysin parantuneeksi ja hevosta ruvettiin omaksi iloksemme ajelemaan. Tämä on sellainen hevonen, että se tykkää, kun sen kanssa touhutaan”, Arto Hytönen painottaa.

”Kun sitä ajettiin, hevonen rupesi tuntumaan oikein hyvältä ja kun se selvästi nautti treenaamisesta, ajateltiin, että kokeillaan vielä kilpailemistakin. Ei voi sanoa, että olisin yllättynyt siitä, että se on mennyt noinkin hyvin. Hevonen on ollut koko ajan niin hyvällä mielellä, että sen saattoi odottaakin vähän pärjäävän.”

Maxwell Mayday on juossut tällä kaudella 16 starttia. Voittoja on yksi, totosijoja yhteensä seitsemän. Rahaa on tullut vajaa kymppitonni ja Maxwell Mayday on mennyt 1.12-tulokset sekä auton takaa että voltista.

”Menestys osoittaa sen, miten hyvä hevonen se on. Ei se kuitenkaan kaikilla sylintereillä enää käy näiden vuosien jälken”, entinen osaomistaja ja valmentaja Kari Lähdekorpi kuvailee.

Lähdekorpi muistelee entistä hevostaan tuttuun tyyliinsä.

”Sehän ei ole minkään näköinen eikä minkään tuntuinen, mutta pirun hyväpäinen se on. Se on oikein tosi hyvä kilpahevonen, sellainen kuin S J’s Photon hyvät jälkeläiset ovat”, Lähdekorpi summaa.

Maxwell Mayday siirtyi Lähdekorven K M Hästfarm I Holm Ab:n osaomistukseen virallisesti vasta neljä vuotta sitten. Hän kuitenkin oli sen toisena omistajana jo aiemmin, jolloin ruuna oli Golden Dollar’s Stablen eli Kassu ja Leksa Pesosen nimissä.

”Minä sen silloin ostin ja he tulivat puolikkaalla kimppaan”, Lähdekorpi muistelee. ”Ei siinä mitään sen kummempaa taikaa ollut, photolainen varsa tietysti kiinnosti. Ja ihan kunnon hevosen hinta siitä maksettiin, ei se mikään halpa ollut ostaa.”

Maxwell Mayday on koko perheen hevonen. Tässä sen ympärillä äiti ja tytär, Raija Salminen ja Petra Hytönen. Kuva: Anu Leppänen

Myyjänä oli Arto Hytösen isä Matti Hytönen, jonka omistukseen varsa siirtyi yksivuotiaana.

”Se oli Killerillä Timo Sikasella opetettavana ja siirtyi sitten Jukka-Pekka Kauhaselle, joka ajoi varsalla opetuslähdön ennen kaupan syntymistä”, Arto Hytönen kertaa. ”Se vaikutti jo varsana hyvältä, ja sanoinkin ostajille, että tämä on paras meille syntynyt varsa. Onneksi ne puheet pitivät.”

Maxwell Mayday aloitti uransa kolmevuotiaana parilla startilla. Vielä tuolloin se ei väläytellyt tulevan tähtiravurin otteita.

”Se oli jollain tavalla ihan lahjaton”, Lähdekorpi kuvailee. ”Ajateltiinkin jo poikien kanssa, että onko tässä mitään ideaa, kun se ei kolmevuotiaana mennyt oikein mihinkään. Sen etupolvet leikattiin sen jälkeen, ja se muuttui siitä ihan kertaheitolla. Operaation jälkeen se oli kuin eri hevonen.”

Maxwell Maydayn uran suurin saavutus on vuoden 2012 St Michelin voitto. Tuolloin rattailla oli Ari Moilanen. Kuva: Juhani Länsiluoto

Nelivuotiaana Maxwell Mayday voitti puolet kahdeksasta startistaan ja viisivuotiskaudesta tuli sen todellinen läpimurtovuosi. Viisivuotiaasta kahdeksanvuotiaaksi Maxwell Mayday tienasi vähintään 70 000 euroa kaudessa, ja parhaimmillaan se oli seitsemänvuotiaana kaudella 2012, jolloin se ansaitsi yli 180 000 euroa.

Tuolloin Maxwell Mayday mm. voitti St Michelin ja oli Kymi GP:ssä kolmas. Kouvolan menestys oli Arto Hytöselle kova juttu, onhan hän Kouvolan raviradan toiminnanjohtaja.

”Minulle oli tietynlainen henkinen lasti kutsua oma kasvatti Kymi GP:hen”, Hytönen myöntää. ”Toivoin, että se ainakin pysyisi porukassa. Loppusuoralle tultaessa näki, että kyllä se ainakin paikkansa täyttää, eikä se hävinnyt kuin Commander Crowelle ja Womanizerille, joka oli samalla ajalla tämän kanssa toinen.”

”Ensin tuli helpotuksen, vasta sitten onnellisuuden tunne”, Hytönen muistelee.

Tuohon aikaan Maxwell Mayday oli jo Suomessa ja Kati Lindsbergin valmennuksessa.

”Katillahan se oli varmaan kaikkein parhaimmillaan. Täältä se vietiin Ranskaan, mutta se oli varmaan virheliike”, Kari Lähdekorpi myöntää. ”Ajateltiin, että Maxwell Mayday olisi ominaisuuksiltaan hyvin sinne sopiva hevonen, mutta siellähän tuli sitten loukkaantuminen.”

Maxwell Maydayn ja Kari Lähdekorven yhteinen taival kesti monta vuotta. Paitsi pitkä yhteinen historia, suhtautumiseen hevoseen vaikuttaa myös, ja ennen kaikkea, sen hyvyys.

”Niin se vain on, että mitä parempi hevonen, sitä lähempänä sydäntä se on. Harva sitä ääneen sanoo, mutta niin se vain menee. Maxwell Mayday on parhaasta päästä minulla treenissä olleista hevosista, ja jos ajatellaan omistuksessa olleita hevosia, niin se on listalla vielä korkeammalla. Tosi harvoin noin hyvää kilpahevosta saa.”

”Jos ajatellaan Maxwell Maydayn aikaa meillä, niin enemmän se oli sitä monta vuotta hoitaneen Tuuli Peltosen projekti kuin minun. Hänhän sen kanssa suurimman osan työstä tietysti teki”, Kari Lähdekorpi painottaa.

Nykyisin suurimman työn Maxwell Maydayn kanssa tekee Petra Hytönen. Syksyllä IB-lukiosta valkolakin saanut Petra on ruunan vastuuvalmentaja, mutta myös sen läheisin kaveri.

”Koko perhe on tietysti touhussa mukana, mutta kyllä Petra on ihan oikeasti vastuuvalmentaja”, Arto Hytönen kuvailee. ”Tietysti noin kivan hevosen kanssa on vähän sellaistakin, että kuka sillä saa ajaa milloinkin. On ollut tosi hienoa, että Petra on oikeastaan voinut opetella ravihevosen valmentamista noin hienolla hevosella.”

Perheen talli sijaitsee muutaman kilometrin päässä Lahdesta. Arto Hytönen kuvailee tallin hevoskaartia ”sekalaiseksi comboksi”.

”Siinä on Maxwell Maydayn viime kesänä syntynyt pikkuveli, joka jäi heti orvoksi. Sitten on sen keinoemona ollut tamma, pari ponia, yksi ratsu ja joitakin eläkeläishevosia”, Hytönen luettelee.

Hytösellä ja Salmisella oli välillä laajempaakin kasvatustoimintaa, mutta viime kesänä syntynyt Maxwell Missile (Mr Pine Chip) on heidän ensimmäinen kasvattinsa useampaan vuoteen.

”Emä Counting Crowns jätti yhdeksän varsaa, joista Mayday ja Missile ovat ainoat oriit. Täytyy toivoa, että Mayday opettaa pikkuveljen hyville tavoille.”

Maxwell-kasvattajanimi on Hytösen oma johdannainen.

”Ajattelin, että jos well on hyvä, niin eikös maxwell ole sitten vielä pikkuisen parempi”, Hytönen nauraa.

Ei ole ihme, että Maxwell Maydayn emä Counting Crowns jätti ”pikkuisen paremman” varsan. Counting Crownsin emä oli Per Borupin huipputamma Jeanne’s Crown, josta polveutuvat Maxwell Maydayn lisäksi mm. Solo Donna, Photocopy sekä tämän syksyn kriteriumvoittaja Run For Royalty.

”Olin aikanaan hevosjalostusliiton toiminnanjohtajana tunnistamassa Borupin varsoja, ja Per tarjosi tilaisuutta tällaiseen tammaan. Tietysti sellaiseen tarttui mielellään”, Hytönen muistelee.

Maxwell Maydayn ihmiset kehuvat ruunan olevan poikkeuksellisen viisas hevonen. Kuva: Anu Leppänen

17 vuotta tuohon tilaisuuteen tarttumisen jälkeen eletään jäähyväisten aikoja – ainakin kilpailumielessä. 13-vuotiaaksi kääntyvän Maxwell Maydayn kilpailuoikeus päättyy vuodenvaihteessa, mutta sitä ennen edessä on vielä kisat sekä lauantaina Lahdessa että sunnuntaina Lappeenrannassa.

”Kova paikka se on koko meidän perheelle. Lappeenrannassa käydään varmasti itkut tirauttamassa”, Arto Hytönen myöntää. ”Urheilullisia tavoitteita ei niin hirveästi ole. Maxihan oli tässä välissä parista startista pois, kun se venäytti takareittään, eikä se varmaan ole yhtä hyvä kuin parhaimmillaan oli. Hienoa kuitenkin, että se on pääsemässä eläkkeelle noinkin hyvässä kunnossa.”

Vaikka kilpailuoikeus päättyy, Maxwell Mayday ei jää vain lepäilemään laakereillaan.

”Ei sitä varmasti yhtä paljon jatkossa ajeta, mutta sille löytyy uusi rooli eläkeläisenä ja harrastehevosena. Sillä on vielä puolet elämästään jäljellä, eikä aktiivista hevosta jätetä vain tarhan kulmaan nököttämään.”

Arto Hytönen korostaa kasvattinsa poikkeuksellisuutta hevosena.

”Se on todella viisas ja tosi tärkeä kaveri meille. Se on ihan mahtava harrastekaveri, voi sanoa, että sen kanssa todella ymmärrämme toisiamme.”

Se on totisesti ansainnut paikkansa meidän sydämissämme ja elämässämme.

Jaa artikkeli:

Artikkelit