Viikon vieraan arki muuttui kertaheitolla – ”Hiljaiseksi vetelee”

14.5.2019 - 12:14 | Jari-Pekka Rättyä Artikkelit Suomi

Milla ja Ilkka Pyysalo (oik.) sekä Matti Nisonen juhlivat Saaga S:n kolmatta ja viimeistä kuningatarkilvan voittoa Vermossa 2017. Kuva: Anu Leppänen

Viime keskiviikkoon asti Ilkka Pyysalon elämä sujui pitkälti Saaga S:n ehdoilla. Nyt tilanne on toinen.

Kaikki näytti Saagan kaudenavausstarttiin asti hyvältä. Ja startissakin viimeiselle takasuoralle asti.

”Itse asiassa hevonen teki tauolta yllättävänkin hyvää juoksua, kunnes rupesi viimeisellä 500:llä antamaan löysää. Viimeisellä 50:llä huomasi kaarteestakin, että se arkoi toista etusta”, Ilkka Pyysalo muistelee.

”Toivoin vielä, että se olisi ollut sama jalka, jossa oli ollut kaviovaivaa. Mutta ei. Kun kylmäsin ja vähän tutkin toista jalkaa, vuohisen alapuolelta löytyi aristava kohta, ja tiesin mitä oli käynyt.”

Kipeä paikka vahvistui perjantaiaamuna klinikalla: vasemman etujalan pinnallisen koukistajajänteen ulompi haara. Suomeksi sanottuna kyseessä oli jännevamma.

”Kyllähän jalka paranee ja paranisi varmaan niinkin, että kestäisi vielä kilpailemista. Mutta kun se vaatisi paljon aikaa ja tamma on jo 13, niin päätös oli lopulta aika helppo”, Pyysalo sanoo.

”Jos jotain hyvää, niin se oli ajankohta. Saaga lähtee heti ensi viikolla Metsäpirttiin, missä se siemennetään Costellolla.”

”Sekin valinta oli helppo. Meillä on jo viime kesältä kaksi älyttömän komeaa varsaa Costellosta”, Pyysalo perustelee.

 

Siihen helppous sitten loppuukin.

Ilkka ja Milla Pyysalolla on edessään kokonaan uusi elämäntilanne. Viime keskiviikkoon asti he elivät huippu-urheilija Saaga S:n ehdoilla, ja varsinkin kesäisin kolminkertaisen ravikuningattaren kilpailuttaminen ja valmisteleminen kilpailuihin rytmittivät kaikkea elämää. Miten käyttää kaikki nyt vapautuva aika?

”Sepä se. En todellakaan tiedä”, Ilkka Pyysalo huokaa.

”Tavallaan kai arki helpottuu, ja voi olla hyvä, että tulee panostettua enemmän nuorempiin hevosiin. Niitäkin on valmennuksessa.”

”Mutta on tässä pureksimista. Hiljaiseksi vetelee.”

”Ihan viime tiistai-iltaan asti illat oli aina jotain pikku hommaa ja hoitamista tallissa. Nyt tämä on tällaista hohhailua”, Pyysalo kuvailee tunnelmiaan tänä maanantai-iltana.

Lisää huomiota tulee varmasti saamaan esimerkiksi 7-vuotias Milrid (Ture) – kakkossijalla ja kahdella voitolla tämän kauden avannut Pyysalojen ensimmäinen oma kasvatti Saaga S:n emästä Aava S:stä.

”Sillä aloiteltiin jo 5-vuotiaana ja tähdättiin Villinmiehen Tammakilpaan, mutta se ei vaan ollut valmis. Etupäässä oli vaivaa.”

”Sitten päätettiin tehdä varsa, ja se vaikuttaisi olleen hyvä ratkaisu. En usko, että riittävän pitkää taukoa olisi muuten pystytty sille antamaan”, Ilkka Pyysalo epäilee.

Toinen Pyysalojen kahdesta vuosikkaasta costellolaisesta on nimenomaan Mildridin tammavarsa Ingerid.

 

Kasvattajia, ja vieläpä Saaga S:n tulevien sisarusten, Ilkka ja Milla Pyysalosta tuli vähän sattumalta.

”Saagan emän Aava S:n silloinen omistaja tuli katsomaan sen ensimmäisiä startteja Lappeenrantaan. Ensin tuli puhetta, että voitaisiin liisata se. Sittemmin saatiin ostaa se, kun kävi ilmi, että hänellä ei ollut enää mahdollisuutta pitää sitä”, Ilkka muistelee.

Nyt Pyysalot ovat saaneet Aava S:stä jo viisi varsaa, ja kuudetta – jälleen Costellosta – odotetaan heinäkuussa.

”Ollaan yritetty saada tamma kantavaksi joka vuosi, niin se pysyy parhaiten terveenä. Ja tosi terve ja hyväkuntoinen se onkin, vaikka jo 20. Sitä on vähän ratsasteltu ja muutenkin liikuteltu, että se pysyy kunnossa”, Ilkka kertoo.

”Nyt voi kuitenkin olla, että tulee välivuosi, kun tämä varsa meni näin myöhäiseksi.”

Pyysaloilla on positiivinen ongelma: talli täynnä ravikuningattaren sisaruksia ja jatkossa jälkeläisiäkin.

”Neljä olisi maksimi, jos jotain muutakin työtä meinaa tehdä. Nyt niitä on tuplamäärä ja lisää tulossa”, hevoshierojaksi Salpauksen opistossa kouluttautunut ja hierojan töitä lähes päivittäin tekevä Pyysalo nauraa.

”Myyntiin varsoja tehdään, ja on pari Aavan varsaa itse asiassa myytykin. Mutta hirveästi ei ole vielä kaupiteltu. Ollaan koitettu laittaa uria itse alulle ja saada näyttöjä, että muutkin on juoksijoita kuin Saaga.”

”Ja sitä ne onneksi onkin. Kaikki on olleet helppoja opettaa, ja tekeminen on niille helppoa ja tulee luonnostaan. Erityisen lahjakkaalta tuntuu ainakin 3-vuotias Birger (Tutuari), jolla on käyty jo muutaman kerran radallakin. Siitä voi tulla jotain”, Ilkka Pyysalo vihjaa.

 

Saaga S:n valkokankaallekin päätynyt tarina on huikea jo tällaisenaan, mutta seuraava luku siihen piti kirjoitettaman elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Lahdessa. Nyt näin ei tapahdu.

Miten Pyysalot viettävät suomenhevosen suurta juhlaa ilman omaa hevosta mukaan?

”Jaa-a, hyvä kysymys. Ollaan oltu etuoikeutettuja ja saatu viettää niin monet Kuninkuusravit ja muut isot ravit varikolla, ettei osaa edes oikein ajatella muuta”, Ilkka Pyysalo vastaa.

”Mutta pitäähän sitä yleisöksi lähteä. Kai ravit osaa katsomon puoleltakin seurata, kun niitä tulee kotonakin katsottua TotoTV:stä melkein joka ilta.”

Jaa artikkeli:

Artikkelit Suomi