Viikon vieras: ”Ei ole kanttia sanoa, että olisi parempaa tulossa”

8.10.2019 - 15:46 | Jari-Pekka Rättyä Artikkelit Suomi

Raviurheilu on Lehtisalon perheelle yhteinen harrastus. Tässä Antti ja Anu Teivossa Kriterium-voiton tunnelmissa. Kuva: Anu Leppänen

Kasvattaja ja osaomistaja Antti Lehtisalo odottaa innolla Lewis Alen lauantaista UET-finaalia.

Lewis Alen Kriterium-voittoon huipentunut 3-vuotiskausi nosti odotukset käynnissä olevaa 4-vuotiskautta kohtaan pilviin, ja niihin nähden alkukausi on ollut suuri pettymys. Sitä paremmalta maistui onnistuminen Derbyn jälkeen kauden toisen suuren tavoitteen, UET Grand Prix’n karsinnoissa.

”Oli hienoa, että ori palasi vanhalle, hyvälle tasolleen. Kevät ja kesä meni niin kuin meni ja jätti epävarmat fiilikset, mutta nyt ollaan taas oikealla tiellä ja nousukunnossa”, Antti Lehtisalo iloitsee.

Kävi finaalissa miten kävi, EM-päivä on hänelle juhlapäivä.

”Vermoon tullaan koko 5-henkisen perheen voimalla, lapsetkin on hengessä mukana. Tullaan hyvissä ajoin ja otetaan suuresta päivästä kaikki irti.”

Sanomattakin on selvää, että Lewis Ale on Antti Lehtisalon elämän hevonen.

”Ei ole kanttia sanoa, että olisi parempaa tulossa, vaikka klassisesti kai pitäisikin”, hän hymähtää.

Edward Alekin on monessa liemessä keitetty, sai jo 5-vuotiaana kutsun Elitloppetiinkin, ja paljon muitakin hyviä kasvatteja on ja on ollut. Mutta on tässä silti eri kaikua.”

Ympyrä sulkeutui: Antti Lehtisalo osti Lewis Alen emän Ripleyn aikanaan Lewis Alen nykyiseltä valmentajalta Tuomas Korvenojalta. Kuva: Anu Leppänen

 

Antti Lehtisalo osti Lewis Alen emän Ripleyn Tuomas Korvenojalta kantavana Muscles Yankeesta, ja varsasta tuli Katie Ale. Ensimmäinen oma isäorivalinta oli helppo.

”Olin aina ihaillut Alien Ladya (Andover Hall – Ripley). Päätin jo hyvissä ajoin, että jos saan ostettua Ripleyn, teen siitä varsan Andover Hallista”, Lehtisalo kertoo.

Enempää Lewis Aleja ei kuitenkaan ollut syntyvä. Ripley jäi kahtena vuotena tyhjäksi, ja Lehtisalo myi sen sitten Tanskaan, missä siitä on nyt 2-vuotias tammavarsa Trixtonista.

Lehtisalo jatkaa kasvatusta neljällä omalla ja yhdellä kimppatammalla. Omat Isa Ale ja Reding Girl kantavat Andover Hallista, Miss Piggy ja Emily Hoist Knows Nothingista – kaikki Krista Skutnabbin hoivissa Nastolassa. Jarno Kauhasen kanssa yhteinen Katie Ale puolestaan kantaa Maharajahista Paula Stenbergillä Hämeenkoskella.

”Hevonen on mulle tärkeä, hieno eläin, ja hevosten kasvattaminen harrastus kuten on ollut alusta alkaen. Mitä sitä himmaamaan, vaikka vastoinkäymisiäkin joskus tulee”, Antti Lehtisalo näkee.

”Kannattavaa tästä ei saa pitkällä tähtäimellä millään. Vaikka joskus joku parempi vuosi väliin sattuukin, kun kaikki hevoset on vierailla ja ylläpito, varsamaksut, vakuutukset ja kaikki maksaa. Mutta kaikki muutkin harrastukset maksaa.”

”Vastapainoksi saa elämyksiä. Seuraan kaikki kasvattien juoksut reaaliaikaisesti ellen paikan päällä, niin vähintään TotoTV:n kautta, ja saan siitä suurta mielihyvää – juoksivatpa ne suurkilpailuissa tai tavallisissa iltaraveissa.”

Antti Lehtisalo nauttii kasvattiensa suoritusten seuraamisesta. Keväällä 2018 hän vieraili Kausalan raveissa, mistä kuva. Kuva: Ville Toivonen

 

Toisin kuin yleisesti luullaan, Antti Lehtisalo ei ole vain lämminverimies. Hän omistaa myös 1/5-osuuden lahjakkaasta 6-vuotiaasta Vappuäijästä.

”Kun näin ensimmäiset kuvat siitä, sanoin Ojanperän Antille, että voin ostaa sen kokonaankin. Siinä oli tosi paljon isä Vieskeriä. Mukaan oli kuitenkin ehtinyt jo lupautumaan Antin kavereita niin, että siitä tuli sitten hyvä kimppa.”

”Maatalon poikana olen ollut aina suomenhevosista kiinnostunut, mutta niiden kasvattamista en vaan hallitse. Jotenkin en pääse sukuihin käsiksi. Yhden suomenhevosen olen kasvattanut, Virman Aidan Vieskeristä, mutta se ei ollut juoksija”, Antti Lehtisalo pahoittelee.

Antti Lehtisalo (vas.) on mukana 6-vuotiaan Vappuäijän omistavassa Talli Serpentiinissä. Kuva: Anu Leppänen

 

Antti Lehtisalon edellä mainitsemista vastoinkäymisistä rankin tuli kaksi vuotta sitten syksyllä ns. tunnistusskandaalin muodossa. Lehtisalonkin kasvatteja oli tunnistettu ulkomailla, ja hänen kohdallaan se johti luopumiseen Hippoksen puheenjohtajuudesta.

”Vaikka jääväsin itseni nopeasti kaikista asiaa koskevista päätöksistä, katsoin, ettei hallituksella olisi ollut johdollani enää toimintaedellytyksiä. Halusin antaa sille työrauhan”, Antti Lehtisalo perustelee päätöstään.

Tuolloin hän ei asiaa julkisesti kommentoinut eikä osalta omaltaan selitellyt, mutta nyt perspektiiviä on jo sen verran, että hän suostuu raottamaan taustoja.

”Asia oli tietysti vakava ja ikävä, varsinkin kun siihen sisältyi epäoikeudenmukaisuutta muita kasvattajia kohtaan, mutta mittasuhde, johon se kasvoi, ei ollut kenenkään etu”, Antti Lehtisalo aloittaa.

”Omalta osaltani asiassa oli epäonneakin mukana. Olin jo tuomassa kantavaa Ripleyä Krista Skutnabbille Suomeen, kun selvisi, ettei sillä ollut passia. Hippoksesta sanottiin, että passi on Tuomas Korvenojalla tai Susanne Nielsenillä Tanskassa, mutta heiltä sitä ei löytynyt. Uuden passin valmistuttua oltiin jo niin pitkällä, että tamma jäi varsomaan Tanskaan.”

”Keväällä Hippoksesta soitettiin, että ensimmäinen passi oli löytynyt, ja Hippos palautti uuden passin hankkimisesta aiheutuneet kulut. Sen voi vahvistaa Hippoksesta kuten senkin Krista Skutnabbilta, että Ripleyn piti tulla hänelle.”

Samaan siittolaan ajautui myös Lehtisalon toinen tamma, jota pitäneelle pariskunnalle tuli ero ja sille tarvittiin nopeasti uusi paikka. Lehtisalo ei halunnut kuitenkaan selitellä – kuten ei sitäkään, että kaikki tapahtui paljon ennen hänen valintaansa Hippoksen puheenjohtajaksi.

”Virhe oli tapahtunut, sillä hyvä. Selittely olisi vain kääntynyt entistä enemmän itseni vastaan.”

”Tunnistusasiakirjat näin ensimmäistä kertaa vasta keväällä vuosi varsojen syntymän jälkeen passin muodossa. Siksi tuntui todella kohtuuttomalta, että syytettiin mm. asiakirjaväärennöksestä”, Lehtisalo huokaa.

Antti Lehtisalo luopui tunnistusskandaalin johdosta Suomen Hippoksen puheenjohtajuudesta. Kuva: Anu Leppänen

 

Onko tunnistusskandaali nyt loppuun käsitelty oikeuden käsiteltyä asian ja kumottua Hippoksen langettamat tuomiot, siihen Antti Lehtisalo ei osaa ottaa kantaa. Itse hän on jättänyt sen jo taakseen ja katsoo vain eteenpäin.

Pahoillaan hän on kuitenkin siitä, että oma järjestötyö Hippoksessa jäi kesken.

”Harmittaa tosi paljon, kun katsoo raviurheilun tilaa. Kokonaisuus unohtuu, kun jokainen vetää omaan suuntaansa. En tiedä, olisinko minäkään pystynyt saamaan siihen muutosta, mutta ainakin itselläni oli selvät sävelet, mihin suuntaan olisin halunnut raviurheilua viedä.”

”Myös nuorisotoiminta ja liiketalouden asioiden huomioiminen Hippoksen johtamisessa olisivat olleet minulle keskeisiä asioita”, Lehtisalo lisää.

Paluuta puheenjohtajaksi hän ei kuitenkaan havittele.

”Hirveän vaikeaa se olisi, ja aikaa se ainakin vaatisi.”

Jaa artikkeli:

Artikkelit Suomi