Viikon vieras: ”Haluamme, että Pirkanmaalla ravataan vielä 2036 jälkeenkin”

1.10.2019 - 18:43 | Jari-Pekka Rättyä Artikkelit Suomi

Matti Mahlamäki (vas,) lopetti työt Teivon ravikeskuksen toimitusjohtajana vuoteen 2009. "Harri Jussila (oik.) tuli silloin vetämään Kuninkuusravt, ja hyvin ne vetikin." Kuva: Ville Toivonen

Tampereen Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Mahlamäki odottaa innolla Teivon lauantaisia Kriterium-raveja.

”Kun on työskennellyt ison osan työurastaan Teivossa, suhde Kriteriumiin on pitkä ja lämmin”, Matti Mahlamäki aloittaa.

”En edes muista, milloin en olisi viimeksi ollut Kriteriumissa paikan päällä. Kaikki matkatkin on tullut järjestettyä aina niin, etteivät ne osu Kriteriumin kanssa päällekkäin.”

Vuosina 1983-90 ja 1995-2009 Mahlamäki isännöi raveja radan toimitusjohtajan roolissa. Nykyään hän on Teivon ravikeskuksen kilpailu- ja vedonlyöntitoiminnasta vastaavan Tampereen Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

”Olen suuri raviurheilun ystävä ja nautin ravien seuraamisesta, mutta Kriteriumissa ei voi keskittyä pelkästään siihen. Vastaan osasta loimituksia, haen vieraita niihin ja seuraan päältä, että kaikki menee hyvin. Ja vinkkaan Päiviä (Lehtonen, toimitusjohtaja), jos huomaan, että pitäisi tehdä jotain.”

Mahlamäen jokapäiväisessä arjessa ratayhtiön puheenjohtajuus ei näy.

”Hallituksella on kokouksia noin kerran kuukaudessa, ja niihin asiat tulee hyvin valmisteltuina. Meidän tehtävä on valita annetuista vaihtoehdoista”, hän alustaa.

”Kokousten välilläkin hallituksen jäsenten kesken ja toimitusjohtajan kanssa totta kai pidetään yhteyttä, muttei päivittäin. Toimistolle pyritään antamaan työrauha.”

”Lisäksi on erilaisia sidosryhmätapaamisia ja yhteydenpitoa poliittisiin päättäjiin. Se on noussut isoon rooliin peliyhtiöfuusion jälkeen”, Mahlamäki lisää.

 

Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistyttyä vuoden 2017 alussa raviratojen tilanne muuttui radikaalisti – niin myös Teivon.

”Nyt kun eletään pitkälti valtionapurahoituksella ja palkinnot maksetaan valtionavuilla sataprosenttisesti, omat vaikutusmahdollisuudet toimintaan ovat suhteellisen pienet. Teivo niin kuin useimmat muutkin radat elävät päivästä päivään ja kädestä suuhun”, Matti Mahlamäki kuvailee.

”Meillä Teivossa oli eräänlainen onni, että oltiin jo ennen fuusiota niin huonossa hapessa, että tervehdyttävät toimet piti aloittaa aikaisin. Vähennettiin henkilöstöä ja leikattiin muitakin kuluja. Ollaan pystytty hoitamaan maksut ja lainat eikä velkaa ole juurikaan enää rasitteena, mutta kaikilla radoilla tilanne ei ole valitettavasti yhtä hyvä.”

”Kun pelit olivat raviurheilun omissa käsissä lähes 90 vuotta, siirtyminen valtionapujärjestelmään on niin iso muutos, ettei sopeutuminen tapahdu vuodessa eikä kahdessa. Sopeutumisprosessi on edelleen käynnissä”, Mahlamäki muistuttaa.

Matti Mahlamäki on ollut lähes keskeytyksettä jollain lailla Teivon toiminnassa mukana vuodesta 1983 lähtien. ”Välillä leikin kolme vuotta tapettitehtaan johtajaa ja konsulttia, ja hyvähän se oli nähdä elämää vähän ravien ulkopuoleltakin.” Kuva: Pauli Impola / Paul’s Special

 

Teivon ravikeskuksella arkea suurempi huolenaihe on tulevaisuus. Sillä on vuokrasopimus radan nykyisestä tontista Ylöjärvellä Tampereen kaupungin kanssa vuoden 2036 alkuun saakka, mutta nyttemmin Ylöjärvi on ilmaissut haluavansa alueen – viimeistään – sen jälkeen asumiskäyttöön.

Rata suunniteltiin siirrettävän noin 3 kilometrin päähän Teivosta ns. Kolmenkulmaan, mutta se hanke kariutui rahan puutteeseen. Kustannusarvio oli 15 miljoonan luokkaa, ja sitä rahaa ei kunnilta löytynyt – eikä löydy Tampereen Ravirata Oy:ltäkään.

”Raviurheilun nykyisellä tulonmuodostuksella ei enää ravikeskuksia rakenneta. 1970-luvulla, kun niitä rakennettiin, hevospelien vaihto oli neljäsosa koko maan kaikkien pelien vaihdosta, ja niiden tuotto tuli lyhentämättömänä alalle. Nyt hevospelien osuus on enää 3 prosentin luokkaa, ja sillä on muitakin jakajia”, Matti Mahlamäki selvittää.

Käsiä Teivossa ei ole kuitenkaan nostettu pystyyn.

”Etsimme aktiivisesti ratkaisua, jossa ravirata voisi pysyä nykyisellä paikallaan. Haluamme, että Pirkanmaalla ravataan vielä 2036 jälkeenkin”, Mahlamäki painottaa.

 

Radoilla pirkanmaalaisella raviurheilulla menee lujaa. Kotiradan Markku Nieminen sai Kriteriumin finaaliin kolme karsintavoittajaa ja yhden -kakkosen. ja Pirkanmaalta tulee suomenhevosten suuri suosikki Parvelan Retukin. Viikko Kriteriumin jälkeen Vermossa ravattavassa UET Grand Prix’ssä isäntämaan ykköstoivo on teiskolainen Graceful Swamp.

”Yleisestikin voidaan sanoa, että suomalaisella hevoskasvatuksella menee hyvin. Mascate Matchin ja Graceful Swampin tapaisia kansainvälisen tason tähtiä on noussut tasaisesti ja nousee jatkossakin, kunhan kasvatuksen pohja säilyy tarpeeksi laajana”, Matti Mahlamäki uskoo.

UET Grand Prix’tä Teivo on isännöinyt viidesti, viimeksi 2009, mutta tällä kertaa valinta kohdistui Teivon sijasta ensi kertaa Vermoon.

”Mekin haimme tapahtumaa, mutta meidän resurssiemme ei katsottu siihen riittävän. Eivätkä riittäneet ilmeisesti sitten Vermonkaan, kun sinne tapahtumalle palkattiin erillinen projektipäällikkö. Me järjestimme tapahtuman viidesti omin voimin, ja mielestäni ihan hyvin”, Mahlamäki piikittää.

”Mutta onnittelut Vermolle! Tulevaisuudessa mekin olemme taas mukana hakemassa tapahtumaa, kun Suomen järjestämisvuoro tulee.”

”Mitä pienempi paikkakunta, sitä merkittävämpi tapahtuma on. Siinä missä UET Grand Prix on Pariisissa vain yksi ravipäivä muiden joukossa, Ylöjärvellä se on vuosikymmenen tapahtuma”, Mahlamäki muistuttaa.

 

Matti Mahlamäen ura Teivossa

1983-1990 ravikeskuksen ja 1986-1990 myös Tampereen Ravirata Oy:n toimitusjohtaja

1995-2009 ravikeskuksen ja Tampereen Ravirata Oy:n toimitusjohtaja

2009- Tampereen Ravirata Oy:n toimitusjohtaja

2016- Tampereen Ravirata Oy:n hallituksen jäsen ja 2017 alkaen myös hallituksen puheenjohtaja

Jaa artikkeli:

Artikkelit Suomi