Viikon vieras: Staro Miamin Martti Simosen hevosvoimat ovat vähenemään päin

20.8.2019 - 17:50 | Riku Niittynen Artikkelit Suomi

Mika Forss, Staro Miami ja Martti Simonen Solvallan valloittajina. Kuva: Jeannie Karlsson / Sulkysport

Rallicrossissa oman urheilu-uransa tehnyt Martti Simonen on siirtynyt myöhemmällä urallaan yksittäisiin hevosvoimiin. Ja millä menestyksellä: Staro Miami tienasi viime kaudella 355 136 euroa!

Rahat tulivat paria starttia lukuunottamatta Ruotsin ison rahan kolmevuotislähdöistä. Simosella on ollut vuosien varrella muitakin hyviä hevosia, muttei koskaan näin hyvää. Ennen kaikkea hänellä on kuitenkin ollut autoja.

Ennen kuin oli autoja, hän oli 14-vuotiaana ensimmäisessä työpaikassaan myymässä nakkeja Käpylän raveissa.

”Jo sieltä jäi hyvä fiilis raveista”, Simonen kertoo.

Aikuisena työelämä ja harrastuksetkin pyörivät pitkään autojen ympärillä. Simonen sekä myi autoja, että kilpaili EM-tasolla rallicrossissa.

”En ollut ehkä paras ajaja, mutta voitontahto oli ainakin kohdallaan. Kaikista tempuistani radalla ja sen ympäristössä en ole ylpeä.”

Yksi merkittävä käännekohta Simosen elämässä oli -90-luvun alun lama.

”Se oli hurjaa aikaa. Tosi monen autolainat kaatuivat minun niskaani, ja siinä oli selviytymistaistoa kerrakseen. Kuitenkin siitä noustiin, ja olen toiminut samalla firmalla -80-luvulta saakka, yhtiömuoto siinä on vain muuttunut.”

Autot ovat vaihtuneet bisneksessä kiinteistöihin ja harrastuspuolella siis hevosiin.

”Harmittaa, kun ihmiset eivät tiedä, miten mukava maailma tämä on, sen kertomisessa raviurheilu ei ole onnistunut.”

Hevosten maailmasta on monta niin hauskaa tarinaa, ettei tiedä mistä edes aloittaa.

”Yksi hauska juttu on se, miten minusta tuli voittaja raviohjastajana. Kahviteltiin tuossa Essolla, nykyisellä St1:llä kehä III:n varressa muutaman liikekumppanin kanssa keväällä 2003. Jotenkin siinä vängättiin, että niin kova urheilumies, kuin olenkin, niin et minä kuulemma ohjastajana pärjäisi. Minä tietysti vastaan, että kuinka se nyt niin vaikeaa olisi? Lyötiin ihan merkittävän iso veto siitä, onnistunko voittamaan ravilähtöä loppuvuoden aikana?”

”Ensin jo siitä tuli iso projekti, että miten saan kortin. Viimetingassa ilmoittauduin Vermon kevään korttikursseille, joita Serkamon Antti veti. Ajoin yhdellä Matti Brännaren valmennettavalla, joka olikin toimiva, mutta sitten juuri ratkaisevalla hevonen loukkasi jalkansa. Minun piti erikseen ostaa hevonen, jolla pääsin korttikurssin läpi, ja kauppaan kuului, että se tuotiin viimetingassa paikanpäälle Vermoon.”

Martti Simonen toimistossaan Vantaalla. Kuva: Riku Niittynen

”Sitten kilvanajossa ei meinannut oikein tulla tulosta, vaikka käytiin Tallinnaa myöten ajamassa, ja tilanteet olivat monet. Vanha Kasemets esimerkiksi sai sydänkohtauksen siinä minun sisäpuolella kesken lähdön ja jäi jalkarampista retkottamaan siihen kärryyn. Hevosurheilussa kehuttiin, että radan toimitusjohtaja pelasti miehen hengen, mutta kyllä minä olin ainakin se, joka kuolemaa pelkäämättä pysäytin sen Kasemetsin hevosen ajamalla omallani sen kiinni ja poikittain eteen. Voittoa ei vain meinannut tulla. Jetsun Pasi ja kumppaninsa Anna Luhanka ilmoittivat minulle ystävällisesti Killer Elainen, meidän vanhan oriin Killer Hanoverin tyttären, ja sillä oltiinkin kerran kakkosia, vaikka matkan varrella mentiin niin hiljaa, että tamma alkoi sisäradalla pussissa painaa niin, että lähinnä toiveenani oli, että selvittäisiin hengissä. ”

”Vermossa joulukuussa tuli sitten Killer Elainella ahdasta Pekka Korven kanssa ensimmäisessä kaarteessa, kun haettiin samaa paikkaa. Pekka oli kuumana ja minä sain kolmen viikon ajokiellon. Minun vikahan se olikin tai tiukka paikka, ja Pekka antoi kyllä heti anteeksi, näitä sattuu, hän totesi. Ongelma oli vain siinä, että olin ajokiellossa ja vuosi oli lopussa. Joku neuvoi sitten, että valita Hippokseen, niin saat ajaa käsittelyaikana. Näin tein, ja koitin saada jonkun hyvän hevosen ajettavaksi. Vuoden toiseksiviimeisenä päivänä Teivossa oli oppilas- ja amatöörilähtö, johon sain puhutettua hyvän Behind The Scenesin Janne Heinoselta ajokikseni. Janne sai Henrikki Halmeen ja ruunan muut omistajat puhuttua hankkeeni puolelle.”

”Se oli siis hyvä heppa siihen lähtöön, mutta vielä oli vaiheita. Harri Kähönen valjasti Taikkeriaan viereisessä katoksessa ja juteltiin ennen lähtöä, ja luulin, että meillä oli yhteisymmärrys siitä, että minä ajan keulasta. Ajoinkin alussa, mutta ulkoa kuului kova tohina, ja katsoin, Kähönenhän siinä. Kysyin että, mitäs sä nyt, johon Kähönen: keulaan, keulaan! Näin että silmä paloi siihen malliin, ettei siihen voinut sanoa vastaan, ja sitten oltiin sisäradalla. Kirikierroksella Behind The Scenes oli voimissaan, mutta oltiin pussissa. Sanoin ulkopuolella ajavalle, että mä muuten kohta tulen ulos täältä että varo! Hän ei sanonut mitään, istui vain. Mä toistin uhkaukseni, johon hän, että ota nyt rauhallisesti, mun hevonen on ihan tyhjä. Kun käänsin loppusuoralla, mun ajokki tuli ihan eri vauhtia, ja se oli muuten aika makea fiilis!

”Ajattelin, että tähän olisi hyvä lopettaa, mutta oon minä muutaman startin ajanut sen jälkeenkin, en montaa. Nyt pitäisi jo käydä kirjallisessa kokeessa uudestaan, jos haluaisi ajaa vielä.”

Simosen vaiheet hevosenomistajana ovat siis olleet monet muiden muassa Mikko Laakkosen ja Ari Petriläisen kanssa. Uuden kiinnostuksen alkuun -90-luvun loppupuolella Simoselle tuli muun muassa osakkuus Derbynsä kolmanneksi yltäneestä Simbly The Bestistä.

”Puhe oli kimppakaverin kanssa, että ostetaan kolme kovasukuista varsaa pari Laukon huutokaupasta ja tämä, mutta lopulta se meni niin, että minulla oli osa vain tästä. Se oli onni, sillä ne kaksi muuta olivat paljon kalliimpia, ja ne juoksivat kuitenkin kymmenesosan siitä, mitä Simbly, vaikka olivatkin hirmusukuisia, Louise Laukon ja Houston Laukon veljiä.”

Staro Miami ei ole siis aivan ensimmäinen arpa Simoselle.

”Ei, eikä Aripekan tallissakaan. Meillä oli Perfect Dream, joka aloitti lupaavasti ja sen veli Lifetime Dream, joka oli ehkä vielä lahjakkaampi. Jetn Lindy meni myös hyvin. Vittorio oli taas Ruotsissa valmennuksessa ja pääsi Suur-Hollolan finaaliinkin, mutta oli kipeä siinä. Emrik Du Hauty meni hyvin montéssa ja voitti mm. Suomen mestaruuden siinä. Sitten halusin ostaa Ruotsin kriterium-huutokaupasta varsan 2016, ja loppu onkin historiaa.”

Veli-Pekka Toivanen oli asiamiehenä ja asiantuntijana paikalla, ja hänhän osti aivan eri varsan 25000 eurolla, kuin mitä oltiin etukäteen luettelosta katseltu meille alustavaksi listaksi. Hyvä niin.”

Veli-Pekka Toivanen valitsi Staro Miamin huutokaupasta kolme vuotta sitten. Kuva: Anu Leppänen

”Aivan viivasuoraa eteneminen ei ole ollut sittenkään. Staro Miami jäi sitten Mattias Djuselle Ruotsiin, kun siellähän ne rahat tällaiselle varsalle ovat. Kaksivuotiaana Djuse soitti kuitenkin, että etupolvien kanssa on ongelmaa, että ne pitäisi operoida. Jotenkin vaisto sanoi, että mietitään nyt vielä. Halusin saada tuttujen asiantuntijoiden näkemyksen asiasta ja pyysin hevosen Suomeen ja Aripekalle. Aripekka vei tamman Jukka Houtulle, joka sanoi, että laidun riittää, ei tarvitse operoida. Ura alkoikin mainiosti, mutta sitten keväällä sattui tarhaonnettomuus, kun tamma kieriskeli ja jäi jaloistaan kinni putkiaitaan ja riuhtoi jalkansa ruhjeille. Siinäkin oli onnea onnettomuudessa, kun ensimmäiset eläinlääkäritutkimukset viittasivat hankosidevammaan. Pakkanen ei kuitenkaan uskonut siihen, tutkittiin lisää, eikä se niin vakavaa onneksi ollut. Kuitenkin tamma oli ajamatta puolitoista kuukautta tuon vuoksi, joten siihenkin nähden kolmevuotiskauden saavutukset olivat huimia.”

Aripekka Pakkanen valmentaa Staro Miamia. Kuva: Ville Toivonen

Staro Miami on nyt neljä vuotta, eli uraa voi olla edessä vielä paljonkin. Tämän kauden yksi ratkaisukohta, Tammaderby on edessä keskiviikon karsintoineen. Nuori hevonen voi sen jälkeenkin ehtiä vaikka minne.

”Valmentaja on tyytyväinen hevoseen ja kaikki on mahdollista, mutta Staro Miami on antanut jo meille niin paljon, etten ota mitään paineita. Vaikea saada koskaan parempaa hevosta. Nyt lähdetään tiistai-illaksi Solvallaan katsomaan kolmevuotiasta Gambler Sisua koelähtöön. Valmentaja Petri Salmela kehuu, mutta olen oppinut tästä lajista sen, että kaikki mikä tulee, on positiivista yllätystä. Kokemusta on nyt jo useimmista eri vaihtoehdoista, mutta elämyksiä on saatu, ja sehän on tärkeintä.”

Staro Miami juoksee keskiviikkona Jägersron lähdössä kaksi, toisessa Tammaderbyn karsinnassa numerolla 10. Lähtö ajetaan kello 19.21 Suomen aikaa. Palkinto on 100000 Ruotsin kruunua ja finaalissa sunnuntaina 1.9. miljoona kruunua. Premiechansattu (=luopuminen opetuslähdön palkinnosta tarkoittaa suurten ikäluokkakisojen palkintojen kertomista kahdella) Staro Miami tienaa siitä juoksemansa palkinnot siis kuitenkin tuplattuina.

Tästä pääset keskiviikon lähtölistaan.

Tässä linkki Staro Miamin kilpailu-uran tietoihin.

Jaa artikkeli:

Artikkelit Suomi