Viikon vieras: ”Toivottavasti kasvattajilla riittää uskoa tulevaisuuteen”

5.3.2019 - 8:23 | Jari-Pekka Rättyä Artikkelit

Uusi astutuskausi on käynnistymässä. Kuva: Anu Leppänen

Ravinetin uuden juttusarjan ensimmäinen Viikon vieras on Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää.

Vaikka hevoskasvatuksen saralla on eletty tuulisia aikoja, Minna Mäenpää odottaa alkavaa astutuskautta positiivisella mielellä.

”Viime vuosi oli suomenhevosjuoksijoiden osalta ihan hyvä. Lämminveristen pieni notkahdus johtui varmaan osaksi tunnistusskandaalista, mutta toivottavasti siitä aletaan päästä nyt jo yli ja tilanne normalisoituu”, Mäenpää sanoo.

”Syntyvien varsojen määrän vähenemiseen ei ole varaa, jotta kilpailutoimintaa voidaan ylläpitää nykyisellä tasolla. Muutokset kasvatusmäärissä näkyvät kilpailutoiminnassa useamman vuoden viiveellä.”

”Määrällisesti kovin suuria kasvuloikkiakin on vaikea saada, mutta vahva kasvattajapohja ja laatu ovat ainoa mahdollisuus saada uusia hyviä hevosia urheilutoimintaan”, Minna Mäenpää painottaa.

”Menestystä kevään valintoihin kaikille kasvattajille! He tekevät korvaamattoman arvokasta työtä.”

Palkkiojärjestelmät löytäneet muotonsa

Taloudellisesti kasvatustoimintaa tuetaan kasvattaja- ja koelähtöpalkkioilla. Kasvattajapalkkiot ovat ikään sidottu prosenttiosuus kasvattien juoksemista palkintorahoista ja koelähtöpalkkiot kertaluonteinen korvaus koelähdön suorittamisesta riittävän nuorena.

Minna Mäenpää näkee kummankin tukimuodon toimivan nykyisellään varsin hyvin.

”Palkintojen kokonaistason reilu nousu vuonna 2017 ja painottuminen nuorena juostuihin palkintoihin saivat aikaan sen, että kasvattajapalkintoja maksettiin viime vuonna ennätysmäärä”, hän kertoo.

Opetuslähtöpalkkiojärjestelmä muuttui viime vuonna niin, että palkkiot alettiin maksaa suoritetuista koelähdöistä erillisten opetus- tai nuoret radalle -lähtöjen sijasta.

”Nuoria hevosia tuli viime vuonna starttiin vähän enemmän kuin ennen, mutta ennen lopullisten johtopäätösten tekemistä täytyy saada statistiikkaa useammalta vuodelta.”

Ruotsissa on noussut suureen suosioon ns. premiechansning, jossa jättämällä opetuslähtöpalkkion varsana lunastamatta pääsee Kriteriumissa, Derbyssä ja Breeders Crownissa kilpailemaan tuplapalkinnoista. Minna Mäenpää ei lupaa samaa systeemiä Suomeen.

”Keskusteltu siitä kyllä on, mutta todettiin, että meillä se olisi vaikea toteuttaa. Ikäluokat ovat sen verran pienempiä kuin Ruotsissa, että ainakaan palkintojen tuplaamiseen palkkiorahat eivät riittäisi, ja lisäksi palkkioiden suuruuden arviointi aiheuttaisi omat ongelmansa maksatuksiin”, hän perustelee.

”Kasvatuksen tukijärjestelmät, palkkioiden maksatusaikataulu sekä muut kehittämistoimet ovat keskustelussa raviurheilun tulevaisuustyön kasvatuksen työryhmässä. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia erityisesti myös siihen, mistä mukaan saadaan uusia hevosiin investoivia omistajia.”

Uutta verta orimarkkinoille

Orimarkkinoiden tilanne Suomessa on Minna Mäenpään mukaan hieman kaksijakoinen.

”Suomenhevospuolella jalostuskäyttöön on tullut nuoria, mielenkiintoisia nimiä”, hän aloittaa.

Uudet lämminveriset siitosoriit tuodaan yleensä maahan ulkomailta. Myös niitä on tuotu viime vuosina useita, joskaan ei tänä vuonna yhtä paljon kuin viime vuonna.

”Tuontisperman käyttö on asettunut noin 25 prosenttiin lämminveritammojen astutuksista. Myös kotimaan tarjonnan on oltava kuitenkin vahvaa, sillä kaikki kasvattajat eivät voi tai eivät halua käyttää tuontispermaa”, Mäenpää muistuttaa.

”Laadukkaat Suomessa astuvat oriit ovat tärkeitä kasvatustoiminnalle, mutta pienet tammamäärät aiheuttavat haasteita ymmärrettävästi myös oriasemille uusien oriiden hankintaan.”

Oman leimansa Hippoksen jalostusosaston kevääseen lyövät tunnistusskandaalin jälkimainingit ja siihen liittyvät oikeudenkäynnit.

”Ne elävät omaa elämäänsä ja ovat pitkäkestoisia prosesseja, mutta tavalla tai toisella niistä täytyy päästä yli. Toivottavasti kasvattajilla riittää uskoa tulevaisuuteen”, Minna Mäenpää vetoaa.

Asiasta käydyssä keskustelussa on noussut useaan otteeseen esille Suomen Hippoksen säännöt, jotka eivät ole kaikkien mielestä ajan tasalla.

”Varmaan niiden tarkastelu on tarpeen, mutta niin kauan niille on vaikea tehdä mitään, kun oikeusprosessit ovat kesken”, Mäenpää näkee.

Minna Mäenpää vieraili Ravinetin Turpakäräjillä vuosi sitten keväällä. Kuva: Anu Leppänen
Jaa artikkeli:

Artikkelit